5 vinkkiä lapsen keskustelutaitojen kehittämiseen

Lapset oppivat puhumaan kahden ensimmäisen elinvuotensa aikana. Jo kauan ennen ensimmäisen sanansa lausumista vauvat oppivat kielen säännöt ja sen, miten aikuiset käyttävät sitä viestimiseen. He tarkkailevat ja seuraavat vanhempiensa käyttäytymistä.

Aluksi he alkavat käyttää kieltään, huuliaan, suulakeaan ja puhjenneita maitohampaitaan äänteiden tuottamiseen. Itku ja huuto muuttuvat vähitellen jokelteluksi ja vokaaleista koostuviksi äänteiksi – kuten ”uu” tai ”aa”. Myöhemmin näistä äänteistä muodostuu oikeita sanoja, kuten ”äiti” ja ”isi”.

Mielenkiintoista on se, etteivät monet tiedä voivansa tukea lapsia tämän kauniin prosessin aikana.

1. Vaikka he ovat vielä niin pieniä?

Monet vanhemmat ajattelevat, että heidän lapsensa saattavat olla liian pieniä ymmärtääkseen. Se ei pidä paikkaansa – vauvat nimittäin ymmärtävät oikeasti! Lisäksi he ottavat katsekontaktia syntymästään lähtien.

Kannattaa muistaa, että vanhempien ja lasten on katsottava toisiaan silmiin viestiäkseen. Älä tietenkään kohtele heitä miniaikuisina. Pidä katsekontakti etäisyydeltä, jonka he pystyvät hahmottamaan.

On ensiarvoisen tärkeää alkaa puhua vauvoille heidän ensimmäisistä päivistään lähtien ja näyttää heille, että vuorovaikutus tapahtuu kasvokkain. He oppivat hitaasti lukemaan kasvoja ja viestimään ihmisten kanssa. Katsekontakti ja lapsille puhuminen ensimmäisestä päivästä lähtien auttavat heitä kehittämään aivojaan, erityisesti aivokuorta, lähteenä custom essay papers.

2. Onko eri ikävaiheille olemassa erityisiä menetelmiä?

Kyllä, alussa lapsi alkaa matkia vanhempiaan, myöhemmin tämä matkiminen muuttuu ymmärrykseksi ja lopulta vuorovaikutukseksi. He tulevat tietysti viestimään omalla tavallaan, omassa tahdissaan.

Lapsen vuorovaikutustaitojen kehittämiseen on paljon vinkkejä ja niksejä, mutta tässä voit olla luova. Nyt on aika tutkia hyvin tarkkaan, mikä toimii vauvallesi ja mikä ei. Anna mielikuvituksesi lentää ja muuta tämä puhumaan oppimisen matka koko perheen yhteiseksi seikkailuksi.

Käytä Speech Blubs -sovellusta hauskoihin ja mukaansatempaaviin oppimistuokioihin, jotka vahvistavat lapsesi vuorovaikutustaitoja!

3. Liiallisen suojelemisen lyhytaikaiset vaikutukset

Lyhyellä aikavälillä huomaamme, että vanhemmat, jotka huolehtivat vauvan tarpeista ja vastaavat niihin murehtimatta hemmottelusta, kasvattavat lapsia, joista tulee itsenäisiä – he eivät nimittäin epäile sitä, etteivätkö vanhemmat olisi heidän tukenaan.

Jos taas puhumme vauvoista, joita kasvatetaan periaatteella ”hänet täytyy opettaa itsenäiseksi”, heidän etusijalle nousee äidin ”nappaaminen”. Kun he saavat äidin kiinni, he eivät päästä irti, ja tutkimisen sijaan he palaavat edelliseen tavoitteeseensa: pitää äiti vierellään. Tavoitteena on kasvattaa itsenäinen lapsi, mutta tällainen vanhempi saakin juuri päinvastaisen tuloksen – riippuvaisen lapsen.

Mieti siis aina, millainen toivot vauvasi olevan. Loppujen lopuksi hän vain vastaa sinun toimintaasi.

4. Voiko vauva ylistimuloitua?

Kyllä, erityisesti heti syntymän jälkeen. Tosiasia on, että heidät viedään usein pois äidin luota, ja totuttuaan siihen, mitä äidin läsnäolo tarkoittaa, he saapuvat kotiin täysin uuteen ympäristöön. Tämä stressaa heitä, sillä ainoa heille tuttu asia on äiti ja äidin syli.

Vanhemmat eivät usein tule ajatelleeksi, että kadulla ajava kuorma-auto, jota he eivät enää edes kuule (koska ovat niin tottuneet siihen), tuulen ääni sen puhaltaessa tai verhon heilahtaminen ovat lapselle aivan uusia ääniä ja mahdollisia uhkia.

Vauva voi kokea nämä äänet hämmentävinä, joten asetu hänen eteensä, kun yrität puhua hänelle. Käytä runsaasti eleitä, vaihtele äänenpainoasi ja ilmehdi usein tukeaksesi hänen vuorovaikutustaan.

5. Kuinka tärkeitä ensimmäiset kuusi kuukautta ovat vuorovaikutuksen kehittymiselle?

Ensimmäisten kuuden kuukauden aikana lapsi kokee puhdasta iloa – se on eräänlainen rakastumisen vaihe, jolloin lapsi elää täydellisessä harmoniassa äidin kanssa.

Lapsen mieleen ja alitajuntaan painuu mielikuva siitä, että hän on yhtä maailman kanssa, että maailma rakastaa häntä ja että se on turvallinen paikka. Kun hän omaksuu tämän ilon, hänellä on mahdollisuus palata siihen läpi elämänsä. Se on aarre, jonka turvin hän voi aina tarvittaessa löytää takaisin tuohon rauhaan, rentoutumiseen ja pesänomaiseen turvallisuuden tunteeseen.

Tue jokaista lapsen yritystä sanoa jotain ja etsi keinoja auttaa vauvaasi kehittämään keskustelutaitojaan. Voit esimerkiksi laulaa sanat, joita yrität kertoa hänelle, herättääksesi hänen huomionsa. Voit myös toistaa hänen sanomiaan sanoja, mikä vahvistaa hänen itseluottamustaan ja turvallisuudentunnettaan.

Muista kokeilla myös Speech Blubs 2 -sovellusta lasten vuorovaikutustaitojen kehittämiseen!