Blub Talks: Kuinka tukea taaperon puhetta – vieraana Kjirsten Broughton, M.S. CCC-SLP

Tässä artikkelissa Kuuntele Blub Talks -podcastia Katso videopodcast Hälvennä epäilykset puheterapian arviointiprosessista

SB-EN-YT-PodcastThumbnail-KjirstenBroughton

Tässä artikkelissa

  • Kuuntele Blub Talks -podcastia
  • Katso videopodcast
  • Hälvennä epäilykset puheterapian arviointiprosessista

Kjirsten työskentelee omalla yksityisvastaanotollaan ja on taaperoiden puheterapian asiantuntija. Hän on myös sertifioitu Hanen-terapeutti ja kouluttautunut käyttämään PROMPTia, Lee Silverman Voice Treatmentia (LSVT-LOUD) sekä PECS-menetelmää (Picture Exchange Communication System), jonka avulla vähän tai ei lainkaan puhuvat henkilöt voivat kommunikoida kuvien avulla. Kjirsten auttaa usein lapsia, joilla on autismi, viivästynyt puheenkehitys, kielen ja puheen pulmia tai puhehäiriöitä ja -esteitä. Jos asut Nevadassa ja haluat ottaa yhteyttä Kjirsteniin, hän tarjoaa myös etäkuntoutusta verkossa.

Kuuntele Blub Talks -podcastia

Katso videopodcast

https://www.youtube.com/watch?v=B0MSR6FjGCQ

Keskustelu alkoi katsauksella katsojiamme varten, jossa käytiin läpi Kjirstenin taustaa ja saavutuksia taaperoiden puheterapian ja varhaisen puuttumisen alalla.

Juontajamme ja opettajasenseimme Robert M. johdatti vieraamme läpi teemojen, jotka koskivat lapsen viemistä arviointiin vastaan "odotellaan ja katsotaan" -lähestymistapaa, itse lapsen arviointia ja sen toimintaa, etäterapian toimintaa verrattuna lähitapaamisiin sekä vanhempien ohjausta lapsen puheterapiaprosessia tukevana toimintana.

Robert aloitti haastattelun kysymällä, mistä vanhemmat voivat tunnistaa eron autismikirjon ja hitaan puheenkehityksen välillä. Kjirsten kertoi, että vaikka hidas puheenkehitys on usein yksi autistisen lapsen piirteistä, autismikirjolla olevat lapset eivät välttämättä aloita puhumista myöhään, eivätkä myöhään puhumaan oppivat lapset ole välttämättä autismikirjolla. Hän jatkoi, että autismin diagnosoinnin oirelista on niin yksilöllinen jokaiselle lapselle, että asian toteamiseen tarvitaan ehdottomasti puheterapeutti. Lastenlääkäri, jolla saattaa olla omat epäilyksensä suuntaan tai toiseen, on silti vain yleislääkäri. Tällainen diagnoosi vaatii asiantuntijan, puheterapeutin, joka todella tuntee oireet. Hän muistuttaa myös, että vanhempien kannattaa luottaa intuitioonsa, jos he ovat eri mieltä lastenlääkärin tai puheterapeutin arviosta. Hän korostaa: "Hanki ehdottomasti toinen mielipide."

Hälvennä epäilykset puheterapian arviointiprosessista

Tämän Blub Talks -jakson hienointa antia olivat kaikki haastattelun tarjoamat oivallukset. Kjirsten selkeytti arviointiprosessia ja painotti, että vanhempien tulisi luottaa intuitioonsa pohtiessaan, tarvitseeko heidän lapsensa oikeasti puheterapeutin apua. Hän totesi myös käytännönläheisesti, että epäröidessäsi vie lapsi arviointiin – siinä ei nimittäin voi hävitä mitään. Lisäksi hän mainitsi, että Speech Blubs -sovellus voi auttaa päätöksenteossa, sillä se sisältää puheterapeuttien kehittämän arviointityökalun. Sovelluksen hyödylliset Vinkit & Niksit tarjoavat erinomaisia neuvoja lapsesi seuraaviin askeliin.

Hän jakoi myös suosikkiharjoituksensa kotona tehtäväksi tueksi ja kertoi lopuksi kolme tärkeintä vinkkiään vanhemmille, jotka pohtivat puheterapeutille soittamista.

Kjirsten puhui sen jälkeen siitä, kuinka etäterapiasta on tullut yleisempää pandemian alkamisen myötä, ja sanoi, että vanhemmilla on useita eri vaihtoehtoja osallistua lapsensa tapaamisiin. Se riippuu todella monista tekijöistä: haasteiden kirjosta, kodin tiloista, muiden mukana olevien perheenjäsenten huomioimisesta istunnon aikana ja niin edelleen.

Miten upea keskustelu, Kjirsten! Tämä jakso on todella hyödyllinen vanhemmille, jotka eivät ole koskaan aiemmin puhuneet puheterapeutin kanssa ja pohtivat lapsensa viemistä arviointiin. Hän teki prosessista huomattavasti vähemmän pelottavan ja paljon selkeämmän toteuttaa. Kiitos, Kjirsten!

Takaisin kaikkiin kirjoituksiin