Kairos puhuu: matka sanattomuudesta puheeseen

Pian Kairosin arvioinnin jälkeen meille kerrottiin, että hän saattaisi olla autismikirjolla, mutta hänen kehitystään tulisi seurata vuoden ajan. Kairos oli aina rakastava ja hellyydenkipeä taapero, mutta ei koskaan puhunut. Ei "äitiä", ei "isi", ei mitään. Hän veti ja työnsi meitä keittiöön, kun halusi syötävää, ja vaikka kuinka yritimme kannustaa puhumaan, hän ei sanonut sanaakaan. Mieheni ja minä olimme murtuneita.

Työskentelimme etänä kehitysterapeutin kanssa pandemian aikana, mutta edistystä ei näkynyt. Kello tikitti, pandemia alkoi vähitellen väistyä, Kairosin 3-vuotissyntymäpäivään oli enää muutama kuukausi, ja ahdistus valtasi mielen. Koska olin ahdistunut ja epätoivoinen auttamaan, aloin koota Kairosille intensiivistä puhesuunnitelmaa. Aloin seurata puheterapeutteja sosiaalisessa mediassa, sovin tapaamisia puheterapeuttien kanssa, ostin valtavasti askartelutarvikkeita ja latasin Speech Blubs -sovelluksen Kairosin tabletille.

Diagnoosipäivä koitti, ja Kairosilla todellakin todettiin autismi. Suru otti meistä vallan ja tunsimme itsemme nujerretuiksi, mutta tiesimme, että meidät oli valittu Kairosin vanhemmiksi syystä. Niinpä vedimme supersankariviitat niskaan ja sitouduimme uudelleen tukemaan hänen kehitystään.

Teimme joka päivä kovasti töitä selostaen Kairosille kaiken, mitä arjessamme tapahtui. Teimme leikattuja sanakortteja ja arkisia lauseita. Opetimme Kairosia tavaamaan nimensä. Odotimme minuuttitolkulla ja kannustimme Kairosia muodostamaan kahden sanan peruslauseita, kuten "haluaa mehua", ennen kuin annoimme hänelle sen, mitä hän vaikutti haluavan. Lopulta löysimme Speech Blubs -sovelluksen kautta terapeutin, joka auttoi meitä rakentamaan oppimissuunnitelman. Poistimme useimmat muut sovellukset – ei enää turhia pelejä. Jotkut pitivät meitä hulluina, me kutsuimme sitä tavoitteelliseksi ohjelmoinniksi. Näin pystyimme sanomaan itsellemme: "Teimme ainakin kaiken voitavamme".

Pysyimme johdonmukaisina, ja lopulta, vain muutama viikko ennen Kairosin 3-vuotissyntymäpäivää, hän tokaisi: "MEHUA." Tunneliin syttyi pieni mutta kirkas valo. Se antoi meille toivoa jatkaa kannustamista ja ponnistelua eteenpäin. Saimme koko perheen mukaan suunnitelmaan. Varmistimme, että teimme kotona samoja asioita kuin mitä puheterapiassa tehtiin. Teimme jatkuvaa yhteistyötä päiväkodin puheterapeutin ja hänen yksityisen puheterapeuttinsa kanssa varmistaaksemme, että Kairos oppi samojen menetelmien avulla.

Yksittäiset sanat muuttuivat kahden sanan lauseiksi, kahden sanan lauseet kolmen sanan lauseiksi, ja Speech Blubs -sovelluksen avulla Kai alkoi lukea. Asetimme tavoitteeksi lukea 1–2 tarinaa päivässä, ja hänen edistyksensä kiihtyi vauhdilla. Kairos alkoi toistaa useimpia sanoja ja lauseita, joita olimme puhuneet edellisen vuoden aikana. Se oli – ja on edelleen – aivan uskomatonta nähdä ja kuulla.

Hänen puhematkansa alkamisesta on nyt kulunut 18 kuukautta, ja suhtaudumme hänen matkaansa yhä yhtä tavoitteellisesti, johdonmukaisesti ja toiveikkaasti.

Viestimme muille vanhemmille on tämä: pysykää tavoitteellisina ja johdonmukaisina. Etsikää tietoa ja pitäkää lapsenne puolta. Kun kello tikittää eteenpäin, millaisia tavoitteita sinä asetat pikkuisellesi tänä vuonna?

Seuraa Kairosia Instagramissa tilillä @kairosspeaks pysyäksesi mukana hänen puhematkallaan. Henkilökohtaisia kysymyksiä, kommentteja tai haastattelupyyntöjä varten voit lähettää sähköpostia osoitteeseen [email protected].

Tutustu Kairosin lastenkirjaan Amazonissa:

https://www.amazon.com/Kairos-Traveling-Monkey-Trip-Aruba/dp/1734070005/ref=mp_s_a_1_1?crid=2KGTP1KFF2V9N&keywords=kairos+and+the+traveling+monkey&qid=1680218144&sprefix=kairos+and+the+traveling+monkey%2Caps%2C114&sr=8-1