Milloin on aika mennä puheterapeutille?

Tässä artikkelissa

• Tarvitseeko lapseni puheterapiaa?
• Puheen ja kielen kehitys Speech Blubsin avulla
• Normaalit kielelliset virstanpylväät ja mahdollisen vuorovaikutushäiriön kliiniset merkit
• • 0–3 kuukauden ikäinen vauva
  • 3–6 kuukauden ikäinen vauva
  • 6–9 kuukauden ikäinen vauva
  • 9–12 kuukauden ikäinen vauva
  • 12–18 kuukauden ikäinen taapero
  • 18–24 kuukauden ikäinen taapero
  • 24–36 kuukauden ikäinen taapero
• Miksi varhainen diagnoosi on tärkeä?

Tarvitseeko lapseni puheterapiaa?

Ensiksi kerron hieman puheterapeuteista. He ovat asiantuntijoita, jotka tutkivat, arvioivat, diagnosoivat ja kuntouttavat lastasi.

Puheterapeutilla on maisterin tai tohtorin tutkinto puheen ja kielen häiriöiden alalta, ja hänellä on oltava ammatinharjoittamislupa. Todennäköisimmin lapsesi tapaa puheterapeutin varhaiskasvatuksen, neuvolan tai erikoissairaanhoidon kautta tai koulussa.

Jotta tietäisit, milloin aloittaa puheterapia taaperollesi, puheterapeutit seuraavat tiettyjä virstanpylväitä tunnistaakseen mahdollisen vuorovaikutushäiriön. Näistä virstanpylväistä voidaan keskustella myös lapsesi säännöllisillä neuvolakäynneillä (yleensä 3–6 kuukauden välein).

Siksi on erittäin tärkeää ottaa neuvolassa esille kaikki havaintosi ja huolenaiheesi. Jos terveydenhoitaja tai lääkäri saa tietää ongelmista, he voivat ohjata teidät puheterapeutille hyvissä ajoin. Tämä auttaa lastasi kehittymään ja oppimaan taitoja nopeammin kuin jos puuttuminen viivästyy.

Katso alla olevasta taulukosta vertailu normaalien kielellisten virstanpylväiden ja mahdollisten puhehäiriöiden merkkien välillä. Jos olet epävarma, keskustele aina neuvolassa tai lääkärin kanssa!

Puheen ja kielen kehitys Speech Blubsin avulla

Speech Blubs on upea puheterapiasovellus, jossa on yli 1 500 harjoitusta, kasvosuodattimia, äänellä aktivoitavia tehtäviä ja opettavaisia lisävideoita.

Vanhemmat ympäri maailmaa käyttävät sitä jo puheterapian tukena, ja tulokset ovat loistavia!

Normaalit kielelliset virstanpylväät ja mahdollisen vuorovaikutushäiriön kliiniset merkit

0–3 kuukauden ikäinen vauva

Normaalit kielelliset virstanpylväät

Kliiniset merkit / Huolenaiheet

- Katsoo hoitajaa/muita
- Hiljenee reagoidessaan ääneen (etenkin puheeseen)
- Itkee eri tavalla väsyneenä, nälkäisenä tai kivuliaana
- Hymyilee tai ääntelee vastauksena toisen ihmisen hymyyn tai ääneen

- Reagoimattomuus
- Ei reagoi ääniin
- Ei reagoi ympäristöön
- Itku ei eroa toisistaan väsyneenä, nälkäisenä tai kivuliaana
- Imu- tai nielemisvaikeudet

3–6 kuukauden ikäinen vauva

Normaalit kielelliset virstanpylväät

Kliiniset merkit / Huolenaiheet

- Kohdistaa katseensa kasvoihin
- Reagoi nimeensä etsimällä ääntä
- Paikantaa säännöllisesti äänilähteen/puhujan
- Jokeltaa, ääntelee kurkkuäänin, kujertaa, nauraa

- Ei pysty keskittymään, ylistimuloituu helposti
- Ei reagoi ääniin, ei paikanna katsettaan äänen lähteeseen/puhujaan
- Ei huomioi ihmisiä eikä esineitä ympäristössään

6–9 kuukauden ikäinen vauva

Normaalit kielelliset virstanpylväät

Kliiniset merkit / Huolenaiheet

- Matkii toisen äänteitä
- Nauttii aikuisen ohjaamista vastavuoroisista sosiaalisista leikeistä (kukkuluuruu, taputusleikit)
- Ääntelee eri tavoin eri mielentiloissa
- Tunnistaa tutut ihmiset. Matkii tuttuja ääniä ja toimintoja
- Tavujokeltelu (pa-pa, ma-ma-ma), ääntelyleikit tahallisin kuvioin, paljon ääniä, jotka alkavat muistuttaa sanoja
- Itkee vanhemman poistuessa huoneesta (9 kk)
- Reagoi johdonmukaisesti hiljaiseen puheeseen ja ympäristön ääniin
- Kurottautuu pyytääkseen esinettä

- Ei vaikuta ymmärtävän vuorovaikutuksen sosiaalista iloa tai nauttivan siitä
- Yhteyden puute aikuiseen (kuten katsekontaktin, vastavuoroisen katseen, äänellisen vuorottelun tai sosiaalisten leikkien puuttuminen)
- Jokeltelun puuttuminen tai jokeltelu, jossa on vähän tai ei lainkaan konsonantteja

9–12 kuukauden ikäinen vauva

Normaalit kielelliset virstanpylväät

Kliiniset merkit / Huolenaiheet

- Herättää huomiota (ääntelemällä, köhimällä)
- Puistaa päätään kieltäytymisen merkiksi, työntää epämieluisat esineet pois
- Vilkuttaa heipat, ilmaisee pyynnöt selkeästi; ohjaa muiden käytöstä (näyttää esineitä), antaa esineitä aikuisille, taputtaa, kiskoo aikuista, osoittaa haluamiaan esineitä
- Koordinoi toimintaansa esineiden ja aikuisen välillä (katsoo vuorotellen aikuisen ja halutun esineen välillä)
- Matkii uusia ääniä/toimintoja
- Osoittaa säännöllistä tavujokeltelua, tuottaa ääntelyitä, jotka kuulostavat ensisanoilta (äiti, pappa)

- Pahoittaa helposti mielensä äänistä, jotka eivät häiritsisi muita
- Ei ilmaise selvästi haluavansa esinettä samalla, kun keskittyy siihen
- Ei koordinoi toimintaa esineiden ja aikuisten välillä. Tavujokeltelun säännölliset mallit puuttuvat
- Ei reagoi tavalla, joka osoittaisi sanojen tai viestinnällisten eleiden ymmärtämistä
- Luottaa pelkästään kontekstiin kielen ymmärtämisessä

12–18 kuukauden ikäinen taapero

Normaalit kielelliset virstanpylväät

Kliiniset merkit / Huolenaiheet

- Alkaa tuottaa yksittäisiä sanoja
- Pyytää esineitä: osoittaa, ääntelee, saattaa käyttää sananmukaelmia
- Kiinnittää huomion: äänellisesti, fyysisesti tai sanoja käyttäen (äiti)
- Ymmärtää, että aikuinen voi tehdä asioita hänen puolestaan (esim. vetää vauhtilelun käyntiin)
- Käyttää vakiintuneita fraaseja (hei hei, moi, kiitos, ole hyvä). Protestoi: sanoo ”ei”, puistaa päätään, liikkuu pois, työntää esineitä pois
- Kommentoi: osoittaa esineitä, ääntelee tai käyttää sananmukaelmaa
- Huomioi: ottaa katsekontaktin, vastaa äänellä, toistaa sanoja

- Kommunikaatioeleiden puute
- Ei yritä matkia tai tuottaa spontaanisti yksittäisiä sanoja merkityksen välittämiseksi
- Ei ole sitkeä viestinnässään (antaa esineen aikuiselle apua varten, mutta luovuttaa heti, jos aikuinen ei reagoi välittömästi)
- Rajoittunut passiivinen sanavarasto (ymmärtää alle 50 sanaa tai lausetta ilman eleitä tai kontekstivihjeitä)
- Rajoittunut aktiivinen sanavarasto (tuottaa alle 10 sanaa)
- Aktiivinen sanavarasto ei kasva 6 kuukauden aikana 12–18 kuukauden iässä

18–24 kuukauden ikäinen taapero

Normaalit kielelliset virstanpylväät

Kliiniset merkit / Huolenaiheet

- Käyttää viestinnässään enimmäkseen sanoja
- Alkaa käyttää kahden sanan yhdistelmiä; ensimmäiset yhdistelmät ovat yleensä ulkoa opittuja ja niitä käytetään 1–2 tilanteessa
- Käyttää 24 kuukauden ikään mennessä yhdistelmiä, joilla on merkityssuhteita (”lisää keksiä”, ”isin kenkä”), käyttö on joustavampaa
- Hallitsee 24 kuukauden ikään mennessä vähintään 50 sanaa, jotka voivat olla aikuisten sanojen mukaelmia

- Tukeutuu eleisiin ilman puhetta
- Rajoittunut aktiivinen sanavarasto (tuottaa alle 50 sanaa)
- Ei käytä kahden sanan yhdistelmiä
- Rajoittunut konsonanttien tuotto. Puhe on suurelta osin epäselvää
- Nimeää pakonomaisesti esineitä kommentoimisen tai pyytämisen sijaan
- Kielellisen kehityksen taantuminen: lakkaa puhumasta tai alkaa toistella kuulemiaan lauseita usein asiayhteyteen sopimattomasti

24–36 kuukauden ikäinen taapero

Normaalit kielelliset virstanpylväät

Kliiniset merkit / Huolenaiheet

- Käy lyhyitä keskusteluja ja ilmaisee tunteita
- Alkaa käyttää kieltä mielikuvituksellisilla tavoilla
- Alkaa antaa kuvailevia yksityiskohtia helpottaakseen kuulijan ymmärtämistä
- Käyttää huomionkiinnittäjiä (hei)
- Pystyy yhdistämään toisiinsa liittymättömiä ajatuksia ja tarinan osia
- Alkaa käyttää taivutusmuotoja (monikkoja, verbien taivutuksia ja adjektiiveja)

- Sanat rajoittuvat yksitavuisiin ilman loppukonsonantteja
- Vähän tai ei lainkaan monisanaisia ilmauksia
- Ei vaadi vastausta kuulijoilta
- Ei kysy kysymyksiä
- Puheen huono ymmärrettävyys
- Toistuvia raivokohtauksia, kun häntä ei ymmärretä
- Puheen kaikuilua eli ”papukaijamaista” toistamista ilman viestinnällistä tarkoitusta

Muistathan: kaikki lapset eivät kehity samaan tahtiin. Esimerkiksi pojat kehittävät motorisia taitoja usein nopeammin kuin tytöt, mutta tytöt kehittävät (tyypillisesti) puhe- ja kielellisiä taitoja nopeammin kuin pojat.

KUITENKIN, jos lapsesi puheesta ei ymmärretä vähintään 50–75 prosenttia 3,5 vuoden iässä, sinun on ehdottomasti hakeuduttava puheterapeutille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä varhaisemmin lapsi saa tarvitsemaansa tukea, sitä paremmin hän saavuttaa ikätoverinsa.

Miksi varhainen diagnoosi on tärkeä?

Varhainen diagnoosi on tärkeä, koska lasten on pystyttävä viestimään myös vieraiden ihmisten tai sellaisten henkilöiden kanssa, joiden seurassa he eivät ole olleet koko elämäänsä. Heille syntyy vaikeuksia, jos he eivät voi kertoa, milloin heidän täytyy päästä vessaan tai että he voivat huonosti. Tämä voi johtaa:

• Lapsen lisääntyvään turhautumiseen,
• Häiriökäyttäytymiseen, koska lapsi ei saa sitä, mitä tarvitsee,
• Oppimisessa jälkeen jäämiseen, koska lapsi ei pysty ilmaisemaan, milloin hän ei ymmärrä saamaansa tietoa,
• Sosiaaliseen eristäytymiseen, koska muut lapset eivät välttämättä ymmärrä viiveestä kärsivää lasta ja alkavat vältellä vuorovaikutustilanteita hänen kanssaan.

Kertauksena: katso tähän blogiin liittämäni taulukko.

Jos lapsesi on enemmän kuin yhden ikäryhmän verran jäljessä, hakeudu ehdottomasti puheterapeutille saadaksesi asianmukaisen arvion.

Kuten aina, kysy rohkeasti lisää! Puheen ja kielen harjoitteluun: lataa Speech Blubs!