Mitä ”kognitio” tarkoittaa ja miksi se on tärkeää?

Kognitio koostuu niistä mielentoiminnoista, joiden avulla lapsesi vastaanottaa ja ymmärtää tietoa ympäristöstään. Kyse on tiedon ja ymmärryksen hankkimisesta ajattelun, kokemusten ja aistien kautta. Esimerkkejä näistä toiminnoista ovat: muistaminen, havaitseminen, arvioiminen, päättely, oppiminen ja puntarointi.

Kaikki nämä toiminnot vaikuttavat siihen, miten lapsesi hankkii tietoa sekä miten hän järjestää ja tallentaa sitä aktiivista käyttöä varten. Se, miten lapsesi suunnittelee toimintaansa ja ratkaisee kohtaamiinsa ärsykkeisiin liittyviä pulmia, määrittää hänen tapansa ajatella tätä tietoa ja ympäröivää maailmaa.

Kognitio vaikuttaa korkeamman tason taitoihin, kuten lapsesi viestinnän kehitykseen ja jopa mielikuvitukseen. Siksi kasvattajat ja terapeutit keskittyvätkin niin vahvasti kognitioon ja varmistavat, että lapsen kognitiiviset taidot kehittyvät ihanteellisesti ja ikätasoisesti.

Kognitiivisen kehityksen vaiheet

Kenties parhaan selityksen kognitiiviselle kehitykselle antaa psykologi Jean Piaget ja hänen teoriansa kognitiivisesta kehityksestä. Vaikka Piaget loi teoriansa jo vuosia sitten, se on yhä ajankohtainen ja selittää kognitiivisen kehityksen helposti ymmärrettävällä tavalla.

Piaget’n kognitiivisen kehityksen neljä vaihetta

1. Sensomotorinen vaihe (0–2 vuotta)

Tässä vaiheessa lapsesi hankkii tietoa aistikokemusten ja esineiden käsittelyn kautta. Hänen koko kokemusmaailmansa rakentuu siis perusheijasteiden, aistien ja motoristen (liike)vasteiden varaan.

Tämän vaiheen aikana kasvu ja oppiminen ovat kaikkein huiminta, sillä lapsesi tekee jatkuvasti uusia havaintoja siitä, miten maailma toimii ja mikä on hänen paikkansa siinä. Lisäksi lapsesi oppii tekemään fyysisiä toimintoja ja ottaa ensiaskeleensa vuorovaikutuksessa läheistensä kanssa.

Noin 5 kuukauden iässä lapselle alkaa kehittyä käsitys ”esinepysyvyydestä” – eli ymmärrys siitä, että esineet ovat olemassa silloinkin, kun niitä ei voi nähdä tai kuulla. Tämä on tärkeää, sillä kun lapset ymmärtävät esineiden olevan erillisiä asioita, jotka pysyvät olemassa itsekseen, he alkavat liittää esineisiin nimiä ja sanoja. Tämä puolestaan on ratkaisevan tärkeää viestinnän kehitykselle.

Sensomotorisen vaiheen loppua kohti lapselle alkaa muodostua myös varhaista mielikuvitusta ja edustuksellista ajattelua: hän kykenee luomaan mielessään mielikuvia esineistä tai kuvittelemaan asioita symbolisesti.

Tässä on joitakin virstanpylväitä, joita kannattaa pitää silmällä:

https://www.youtube.com/watch?v=OnSEFSk5VgQ

2. Esioperationaalinen vaihe (2–7 vuotta)

Sensomotorisessa vaiheessa luotu puheen ja kielen perusta syvenee ja monipuolistuu tässä vaiheessa merkittävästi, ja vuorovaikutus onkin yksi esioperationaalisen kehitysvaiheen tärkeimmistä tunnusmerkeistä.

Toinen tärkeä taito, jonka lapsesi oppii tässä kehitysvaiheessa, on ”roolileikki”. Silti hänen ajattelunsa ympäröivästä maailmasta on vielä varsin konkreettista, ja hänellä voi olla vaikeuksia loogisen päättelyn, toisten näkökulman asettumisen sekä asioiden pysyvyyden ymmärtämisen kanssa.

Tässä on joitakin virstanpylväitä, joita kannattaa pitää silmällä:

3. Konkreettisten operaatioiden vaihe (7–11 vuotta)

Lapsesi taituroi loogisen päättelyn parissa yhä paremmin, vaikka hänen ajattelunsa on yhä melko konkreettista ja kirjaimellista. Minäkeskeisyys alkaa väistyä tässä vaiheessa, ja lapsesi kykenee tarkastelemaan asioita paremmin toisen ihmisen näkökulmasta. Hän alkaa myös pohtia, miltä muista ihmisistä mahtaa tuntua tunnetasolla.

Tässä vaiheessa lapsesi alkaa ymmärtää, että hänen ajatuksensa ovat ainutlaatuisia ja etteivät kaikki muut välttämättä jaa samoja ajatuksia, tunteita ja mielipiteitä.

Tässä on joitakin virstanpylväitä, joita kannattaa pitää silmällä:

4. Formaalisten operaatioiden vaihe (12+ vuotta)

Kognitiivisen kehityksen viimeisessä vaiheessa lapsesi loogiset valmiudet, deduktiivinen päättelykyky ja kyky ymmärtää abstrakteja käsitteitä vahvistuvat. Lapsesi oppii: näkemään useita mahdollisia ratkaisuja ongelmiin, ajattelemaan ympäröivää maailmaa tieteellisemmin ja ymmärtämään paremmin muiden näkökulmia.

Kyky ajatella abstrakteja ideoita ja tilanteita on tämän kehitysvaiheen keskeinen tunnusmerkki, ja myös kyky suunnitella järjestelmällisesti ja pohtia hypoteettisia tilanteita kehittyy.

Tässä on joitakin virstanpylväitä, joita kannattaa pitää silmällä:

Jos haluat oppia lisää kognitiivisesta kehityksestä ja Piaget’n teoriasta, voit katsoa tämän valaisevan videon:

https://www.youtube.com/watch?v=IhcgYgx7aAA

Miten kognitio vaikuttaa vuorovaikutustaitoihin?

Viestintä ja kognitio kulkevat lapsesi kehityksessä käsi kädessä, sillä me käytämme vuorovaikutusta uusien asioiden oppimiseen, ajatuksistamme ja peloistamme kertomiseen sekä toisten ihmisten kanssa toimimiseen – ja nämä kaikki ovat taitoja, jotka kehittyvät kognition ansiosta. Loppujen lopuksi vahvemmat viestintätaidot tarkoittavat vahvempia kognitiivisia taitoja ja toisinpäin.

Kun tarkastelemme artikkelin alussa mainittuja kognitiivisia taitoja, näemme tarkalleen, miten kognitio vaikuttaa lapsesi viestinnän ja puheen kehitykseen.

Voit tukea lapsesi kognitiivista kehitystä

Tämä video on mahtava apuväline, jonka avulla voit oppia tukemaan lapsesi kognitiivista kehitystä kotona arjen puuhien lomassa:

https://www.youtube.com/watch?v=WFv_ektM7sc

Tässä on lisäksi muita mukavia puuhia, joita voit tehdä lapsesi kanssa tukeaksesi hänen kognitiivista kehitystään ja samalla myös hänen viestintätaitojaan:

Näiden vinkkien lisäksi voit ladata meidän Speech Blubs -sovelluksemme ja kokeilla upeita, viestintää tukevia harjoituksiamme. Olemme huolehtineet siitä, että kaikki aktiviteettimme on kehitetty kognitiiviset taidot huomioiden, jotta lapsesi saisi oppimiskokemuksestaan kaiken parhaan irti.