Miten hillitä lapsen kiroilua ja rumaa kielenkäyttöä

En koskaan unohda ensimmäistä kertaa, kun kuulimme tyttäremme kiroilevan. Olimme matkalla kotiin Bronx Zoosta kälyni ja anoppini kanssa. Tyttäremme Nora oli hieman yli kaksivuotias ja oli ollut melko hiljaa suurimman osan automatkasta. Lähdimme eläintarhasta juuri sopivasti ruuhka-aikaan, ja mieheni joutui yhtäkkiä jarruttamaan voimakkaasti. Kuulimme takapenkiltä pienen äänen sanovan: "vitsit, paska". Katsoimme toisiamme ja muistan sanoneeni: "sanoiko hän juuri noin?" Annoimme asian olla, jotta emme reagoisi siihen, mutta hetkeä myöhemmin mieheni joutui jarruttamaan uudelleen ja hän sanoi saman asian. Toruimme häntä heti sanavalinnasta ja selitimme, miksi niin ei saisi sanoa.

Mieheni ja minä olemme erittäin tarkkoja siitä, mitä sanomme lastemme kuullen, etenkin sen jälkeen, kun he alkoivat toistaa asioita. Mietimme jatkuvasti, missä ja milloin hän oli kuullut sanan "paska". Yksi hänen lempielokuvistaan on "Ghostbusters". Emme tiedä miksi, mutta hän RAKASTAA SITÄ. Elokuvan lopussa yksi hahmoista sanoo: "Voi paska." Tajusimme, että sieltä hän oli sanan oppinut. 

Voin kertoa, että hän ehti sanoa sanan vielä muutaman kerran ennen kuin hän lopulta ymmärsi, ettei niin pitäisi puhua. Pysyimme johdonmukaisina reaktioissamme ja teimme joitakin asioita, jotka mainitsen alla. Nyt hän on 3-vuotias ja sanoo muille: "tuo on ruma sana, älä sano niin."

Miksi lapset kiroilevat?

Tiedän, että voi olla aikamoinen shokki, kun kuulee taaperonsa kiroilevan ensimmäistä kertaa. Joskus lapset tekevät niin vain siksi, että he tutkivat kieltä. He eivät tiedä, mitä sana tarkoittaa, joten he odottavat reaktiotasi ja selitystäsi oppiakseen. 

Toinen syy lasten kiroiluun on oma reaktiosi. Tiedämme, että lapset jatkavat toimintaa, kun he saavat siihen suuren reaktion. He piirtävät kuvan, reagoimme innostuneesti, he tekevät sen uudelleen. Käskemme heitä olemaan tekemättä jotain, joten he kokeilevat rajojaan nähdäkseen, kuinka pitkälle voivat mennä. Sama pätee kiroiluun. Se, miten reagoit, sanelee sen, miten lapsesi vastaa siihen. 

Mitä tehdä tilanteen sattuessa?

Yksi tärkeimmistä neuvoista, jonka voin antaa, on pysyä rauhallisena. Pienet lapset kiroilevat usein kieltä tutkiessaan. He saattavat kokeilla uutta sanaa ehkä ymmärtääkseen sen merkityksen. Joskus kirosana lipsahtaa vahingossa, kun lapsi vasta opettelee sanomaan sanoja. Lapset saattavat myös yrittää ilmaista tunnetta, kuten turhautumista. Tai he saattavat vain sanoa sanan, koska se kuulostaa hauskalta tai herättää huomiota. Lapset saattavat myös matkia muita kiroillessaan.

Yksi tehokkaimmista tavoista suhtautua kiroiluun on jättää se täysin huomiotta. Useimmiten kiroilu on huomionhakua, joten jos emme reagoi mitenkään, lapset huomaavat, etteivät saa siitä vastakaikua, ja lopettavat ruman puhumisen. 

Taaperot ja leikki-ikäiset eivät yleensä tarvitse selityksiä kirosanojen merkityksestä. He ovat liian nuoria ymmärtämään tavallisimpien kirosanojen taustalla olevia asioita. Riittää, kun sanoo: "Tuo ei ole kaunis sana". Yli nelivuotiaat lapset voivat jo hyötyä yksinkertaisesta selityksestä. 

Jos epäilet, että lapsesi saattaa ymmärtää jotain sanan merkityksestä, voit kysyä, mitä hän luulee sanan tarkoittavan. Selitä sitten yleisluontoisesti, miksi se ei ole sopiva sana. Voit esimerkiksi sanoa: "Tuo sana tarkoittaa kakkaa, eikä sitä ole kiva käyttää".

Jos lapsesi jatkaa kiroilua, voi olla tarpeen miettiä pitkän aikavälin keinoja. Keskustele jokaisen kodin aikuisen kanssa ja sopikaa yhdessä hyväksyttävistä sanoista ja ilmauksista. Joissakin perheissä esimerkiksi "Herranjestas" on aivan hyväksyttävää, mutta toiset sanat eivät. Me kiellämme tytärtämme sanomasta "voi paska", mutta toisissa perheissä se saattaa olla sallittua. 

Luo säännöt! Jos perheessänne on selkeät säännöt kiroilusta, sopimattomaan kielenkäyttöön on helpompi puuttua. Voit esimerkiksi sanoa: "Käytäthän nätimpää sanaa" tai "Meillä ei käytetä tuollaisia sanoja". Lapselle on selkeämpää, jos kiroilusäännöt koskevat yhtä lailla aikuisia kuin lapsiakin. Jos haluat lastesi välttävän kiroilua, sinun ja muiden kodin aikuisten on vältettävä sitä myös.

Tässä on lisää ideoita kunnioittavan kielenkäytön edistämiseen ja kiroilun vähentämiseen perheessänne:

• Keksi korvaavia sanoja, jos sinun on vaikea lopettaa kiroilua, sekä muita tapoja selvitä hankalista tilanteista. Kiroilun sijaan voisit esimerkiksi sanoa: "Minua turhauttaa tai suututtaa todella paljon". Näin näytät esimerkkiä paremmista tavoista ilmaista tunteita.
• Kehu lastasi, kun huomaat hänen käsittelevän kiukkua tai turhautumista hienosti. Jos lapsi esimerkiksi kertoo leikkikaverin nimitelleen häntä kirosanoilla, kehu häntä siitä, että hän lähti tilanteesta pois eikä lähtenyt itse käyttämään samoja sanoja.
• Ole tietoinen siitä, mitä lapsesi katsoo, kuuntelee ja pelaa. Se tarkoittaa ikärajojen ja sisällön tarkistamista televisio-ohjelmissa, elokuvissa sekä muussa mediassa ja musiikissa. On myös hyvä idea pitää televisio, tietokoneet ja muut laitteet sellaisessa paikassa kotia, josta näet ne helposti.