Musiikki siivittää lapsesi puheen kehitystä

Tutkimukset ja lääketieteen ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että musiikki on loistava apu oppimiseen ja muistiin. Osaan laulaa täysillä jokaisen 90-luvun hittikappaleen sanasta sanaan ja hokea televisiomainosten puhelinnumeroita, mutta minulla on vaikeuksia muistaa lähiapeekkini puhelinnumeroa (vaikka olen soittanut sinne useasti) tai ostoksia, jotka olen JUURI kirjoittanut ostoslistaan ja sitten harmillisesti jättänyt kotiin. Kyllä, musiikissa on voimaa, ja juuri siksi sitä käytetään usein terapiana.

Tästä syystä meillä on lastenlauluja myös Speech Blubs -sovelluksessa. Aloita Speech Blubs -sovelluksella ja opeta pikkuisille iloisia ja tarttuvia lauluja ”Sing Along” -osiosta. Kuuntele Speech Blubsin oppimislauluja lapsille:

https://www.youtube.com/watch?v=KYBweuYteqc&list=PLUBgqfSoT8lNoXsoSgkSmCIK-cymlwg1E&index=7

Mutta miten tämä auttaa lasta kehittämään kieltä?

Lapset rakastavat musiikkia ja rytmiä aivan syntymästään saakka. Ei ole väliä, lauletaanko heille loruja, kehtolauluja, luetaanko satua tai runoa, soitetaanko helistimiä vai jutellaanko heille vain mukavia. Vauvat ja pienet lapset virittyvät intonaatioon, rytmiin ja puhemalleihin. Näin toimiessasi teet sinun ja lapsesi välisestä vuorovaikutuksesta kokonaisvaltaisen ”koko aivojen elämyksen”.

Musiikki stimuloi aivoja, jotka ovat valmiina oppimaan ja tehostamaan kielen kehitystä (ja tässä tulee tiedeosuus...), sillä musiikki ja kielelliset toiminnot jakavat yhteisen hermoverkon. Tämä verkosto koostuu aivojen hermosoluista eli neuroneista. Nämä neuronit käyttävät sähköisiä ja kemiallisia impulsseja tiedon välittämiseen ja käsittelyyn aivoissa. Musiikki aktivoi näitä neuroneita ja ottaa mukaan useita aivojen osia, mikä lisää synapsien kasvua. Musiikillinen kokemus onkin kuin jumppaa aivoille. Tämä on välttämätöntä oppimiselle, keskittymiselle, muistille ja kielelle. Lisäbonuksena musiikki saa aivot vapauttamaan dopamiinia, niin kutsuttua mielihyvähormonia – ja iloiset aivot oppivat aina paremmin!

Nyt siis tiedät, miten musiikki auttaa kielen kehitystä, mutta mitä sinä voit tehdä?

Laula!!!!! Laula ääneen. Laula hitaasti. Laula joka päivä. Ei todellakaan haittaa, jos laulat nuotin vierestä tai keksit omat sävelesi... laula vain lapsellesi.

Lorujen ja kehtolaulujen säännöllisen laulamisen on todistettu tukevan kielen omaksumista ja viestintätaitoja.

Lapset kehittävät käsitystä lauseopista (sanajärjestyksestä), sanavarastosta ja puhemalleista joka kerta, kun laulat.

Nämä rakenteet ovat usein toistuvia, mukaansatempaavia ja suunniteltu auttamaan pieniä lapsia oppimaan sanastoa, kielioppia ja puheen ääntämistä. Lapset reagoivat musiikkiin ja innostuvat siitä jo varhain, joten laulaminen on lapsellesi loistava tilaisuus kehittää ja harjoitella varhaisia kielellisiä valmiuksia. Näitä ovat muun muassa liikkeiden ja sanojen matkiminen, katsekontakti, ääntelyleikit, ajoituksen ymmärtäminen, tarkkaavaisuus, kuuntelu sekä sanallisen (sanoitukset) ja sanattoman (eleet ja liikkeet) kielen ymmärtäminen.

Laula hitaasti, jotta lapsesi ehtii oppia liikkeet, sanat ja rytmin omaan tahtiinsa ja pääsee helposti mukaan. Tämä antaa lapsellesi myös aikaa ennakoida, mitä seuraavaksi tapahtuu.

https://www.instagram.com/p/B7188iyhKkf

Katso videolta, miten musiikkia voidaan hyödyntää puheterapiassa.

Anna lapsesi täydentää puuttuvat sanat!

Kun lapsesi alkaa oppia loruja ja lauluja, pidä tauko ja odota, että hän täyttää aukon eleellä, äänteellä tai sanalla. Vastaa välittömästi lapsesi yritykseen täydentää lause ja seuraa tarkasti, sillä se voi olla niinkin hienovaraista kuin hymy tai odottava katse, joka pyytää sinua jatkamaan.

Laula esimerkiksi laulun ensimmäiset sanat: ”Tuiki, tuiki, tähtönen, iltaisin sua...” ja odota sitten... laske mielessäsi kymmeneen, jos tarpeen.

Odottaminen antaa lapsellesi tilaisuuden olla vuorovaikutuksessa ja viestiä kanssasi, mikä kehittää tärkeitä varhaisia sosiaalisia taitoja, kuten vuorottelua ja katsekontaktia.

Pidä hauskaa ja heittäydy hassuksi tekemällä ”virheitä” ja laulamalla vääriä sanoja, odota lapsesi reaktiota ja naurakaa yhdessä. Lapset nauttivat usein tästä leikistä ja haluavat toistaa ”virhettä” yhä uudelleen. On todennäköistä, että sinä kyllästyt tähän ennen häntä, mutta jatka vain... toisto on lapsellesi loistava tapa harjoitella uusia taitoja ja kommunikointia.

Musisoiminen lasten kanssa: pelkkää meteliä vai oppimista?

Musiikin tahdissa liikkuminen, soitinten soittaminen (ne voivat olla kotitekoisia) sekä rekvisiitan tai käsinukkejen käyttö tarjoaa kaikenikäisille lapsille tilaisuuden kehittää karkeamotorisia ja hienomotorisia taitojaan sekä herättää esineet, tarinat ja mielikuvituksen eloon.

https://www.youtube.com/watch?v=pUcVA9BnSCY

Lapsilla on loistava rytmitaju jo aivan pienenä! Meluisa jammailu voi harjoittelun ja kiinnostuksen tukemisen myötä muuttua todelliseksi lahjakkuudeksi.

Musisointihetket ovat paljon enemmän kuin pelkkää meteliä. Kulkusten helistely, kattilankansien paukuttaminen puulusikoilla ja pöydän naputtelu ovat lapsesi tapa ilmaista ideoitaan ja tunteitaan, tutkia luovuuttaan sekä kehittää kuulonvaraista hahmottamista ja kuuntelutaitojaan.

Lisäetuna musiikin tahdissa liikkuminen kartuttaa suositeltua kolmea tuntia päivittäistä liikuntaa, auttaa lapsia oppimaan omasta kehostaan ja parantaa tasapainoa, hahmotuskykyä, koordinaatiota ja kuntoa.

Musiikin ja liikkeen yhdistäminen aktivoi useimpia aistejamme ja johtaa myönteisempään ja onnistuneempaan oppimiskokemukseen. Musiikin ja liikkeen lisääminen arjen askareisiin, kuten kylpyhetkeen tai satuhetkeen, voi tarjota monia oppimis- ja vuorovaikutustilaisuuksia sekä syventää rutiinien ymmärtämistä.

Kokeile laulaa tekemisistänne, kuten ”näin me pesemme hampahat / kasvot / kädet / näin me laitamme sukat jalkaan” tutulla sävelellä, jotta arjen puuhista tulisi iloisempia (ja yhteistyö sujuisi helpommin).

Musiikin ihana puoli on siinä, että...

Se on kokonaisvaltainen moniaistinen kokemus, jossa lapset saavat koskettaa, kuunnella, nähdä, liikkua ja osallistua vahvistaen kielellisiä, musiikillisia ja fyysisiä taitojaan. Eikä sovi unohtaa myöskään sen vaikutusta hyvinvointiin, sillä aivot vapauttavat dopamiinia (sitä hyvän mielen hormonia) jokaisen musiikkielämyksen aikana.

Joten mitä vielä odotat?! Ota lusikat ja kattilankannet esiin, tanssi, laula, nauti ja pidetään yhdessä vähän ääntä, jotta autamme kaikkia lapsia viestimään ja oppimaan.