Onko synestesialla ja autismilla yhteyttä?
Tässä artikkelissa Mitä synestesia on? Synestesian diagnosointi Kuka voi saada synestesian?
Tässä artikkelissa
- Mitä synestesia on?
- Synestesian diagnosointi
- Kuka voi saada synestesian?
Mitä synestesia on?
Synestesia on tila, jossa yksi aisti (esimerkiksi kuulo) koetaan samanaikaisesti yhdellä tai useammalla muulla aistilla, kuten näöllä. Laura Moss kuvailee: ”Synesteetikot – eli ihmiset, joilla on synestesia – saattavat nähdä ääniä, maistaa sanoja tai tuntea ihollaan aistimuksen haistaessaan tiettyjä tuoksuja. He saattavat myös nähdä abstrakteja käsitteitä, kuten ajan, heijastuneena ympärillään olevaan tilaan.”
Toinen synestesian muoto yhdistää asioita, kuten kirjaimia, muotoja, numeroita tai ihmisten nimiä tiettyyn tuoksuun, väriin tai makuun. Yksinkertaisemmin sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että synesteetikko saattaa nähdä numeron 2 ”sinisenä”.
Sana synestesia tulee kreikan kielen sanoista syn (yhdessä) ja aisthesis (aistiminen, havaitseminen). Synestesia tarkoittaa siis kirjaimellisesti ”aistien yhteensulautumista” (Neuroscience for Kids).
Synestesia on harvinainen ilmiö, jota esiintyy vain noin 1 prosentilla väestöstä. Se ei ole sairaus tai vamma, vaan asiantuntijat kutsuvat sitä toisinaan pikemminkin ”erityistaidoksi”.
Synestesiaa voi esiintyä minkä tahansa aistien välillä, mutta yleisintä on kirjainten ja numeroiden näkeminen värillisinä.
Tähän mennessä tiedetään, että synesteetikko saattaa nähdä vaikkapa sanan ”lentokone” mintunvihreänä tai numeron 4 tummanruskeana. Jotkut synesteetikot taas kuulevat ääniä haistaessaan jotain, aistivat tuoksuja kosketuksesta tai tuntevat kehollisen aistimuksen nähdessään jotakin. Lähes mikä tahansa aistien yhdistelmä on mahdollinen.
Joillakin ihmisillä synestesia yhdistää kolme tai useampia aisteja, mutta tämä on äärimmäisen harvinaista.
Synesteettiset aistikokemukset ovat jokaiselle yksilöllisiä. Eri synesteetikot kokevat asiat lähes poikkeuksetta eri tavoin. Toisin sanoen, vaikka yksi synesteetikko kokee kirjaimen ”q” sinisenä, toinen saattaa nähdä sen oranssina (Neuroscience for Kids).
https://www.youtube.com/watch?v=rkRbebvoYqI
Synestesian diagnosointi
Synestesian diagnosointiin ei valitettavasti ole yhtä vakiintunutta tapaa. Johtava synestesian tutkija, lääketieteen tohtori Richard Cytowic, on kuitenkin laatinut lääkäreille ja tutkijoille selkeät suuntaviivat sen selvittämiseksi, onko lapsella synestesia.
Nämä aistikokemusten kriteerit sisältävät seuraavat piirteet:
- Tahaton: synesteetikot eivät tietoisesti ajattele aistimuksiaan, vaan ne syntyvät täysin automaattisesti.
- Heijastuva: sen sijaan, että aistimus syntyisi vain mielikuvituksessa – kuten silloin, kun pyydetään kuvittelemaan jokin väri – synesteetikko näkee värin usein todellisuudessa heijastuneena kehon ulkopuolelle.
- Pysyvä ja yksinkertainen: kokemuksen on oltava joka kerta samanlainen. Jos esimerkiksi maistat suklaata kuullessasi Beethovenin viulukonserton, sinun täytyy maistaa suklaata aina sen kuullessasi. Lisäksi aistimuksen on oltava yksinkertainen: saatat nähdä tietyn tuoksun yhteydessä värejä, viivoja tai muotoja, mutta et näe mitään monimutkaista, kuten huonetta ihmisineen, huonekaluineen ja tauluineen.
- Mieleenpainuva: toissijainen synesteettinen aistimus jää usein paremmin mieleen kuin varsinainen havainto. Esimerkiksi synesteetikko, joka yhdistää purppuran värin nimeen ”Laura”, muistaa usein naisen nimen olevan ”purppura” sen sijaan, että muistaisi suoraan nimen ”Laura”.
- Tunneperäinen: aistimukset voivat herättää tunnereaktioita, kuten mielihyvän tunteita.

Kuka voi saada synestesian?
Toistaiseksi on tehty vain yksi tutkimus siitä, kenelle synestesia todennäköisimmin kehittyy. Sen mukaan synestesia on yleisempää naisilla, vasenkätisillä sekä ihmisillä, joilla on normaali tai keskimääräistä korkeampi älykkyysosamäärä tai joiden lähisukulaisella on todettu synestesia.
Ensivilkaisulta synestesia ja autismi vaikuttavat hyvin erilaisilta: synestesia määritellään ”aistien yhdistymiseksi”, jossa musiikki voi tuottaa värejä tai sanat makuja. Autismin keskeinen piirre taas liittyy sosiaalisen vuorovaikutuksen ja viestinnän haasteisiin.
Uudet tutkimukset osoittavat kuitenkin, että molemmat ryhmät raportoivat kohonnutta aistiherkkyyttä, kuten herkkyyttä tietyille äänille ja valoille, sekä samankaltaista taipumusta kiinnittää huomiota yksityiskohtiin.
Synesteetikoilla ei kuitenkaan yleensä esiinny perinteisiä viestinnällisiä oireita, jotka tavallisesti määrittelevät autismia. Vaikka tutkimukset osoittavat yhteyksiä näiden kahden välillä, ne näyttävät liittyvän pikemminkin aisteihin kuin sosiaalisiin taitoihin (Science Daily).
Alustavat tutkimukset osoittavat, että synestesiaa esiintyy erityisen paljon autistisilla henkilöillä, joilla on poikkeuksellisia savant-kykyjä, kuten hämmästyttävää matemaattista lahjakkuutta, muistia tai taiteellisuutta. Ajattele vaikkapa elokuvaa ”Sademies”. Synestesia on todennäköisempää ihmisillä, joilla on tällaisia poikkeuksellisen korkean älykkyyden piirteitä.
Kyseessä on todella kiehtova ilmiö, ja jos epäilet lapsellasi synestesian merkkejä, voit aina varata ajan lääkärille, psykologille tai neurologille, vaikka useimmat ihmiset tunnistavat piirteet itse. Itsearviointiin onkin olemassa useita erilaisia synestesiatestejä.
Synestesia ei ole missään nimessä huono tai haitallinen asia. Päinvastoin, siitä voi olla lapselle myöhemmin elämässä paljon hyötyä muistamisessa ja tiedon palauttamisessa mieleen!
Kirjoittanut Stacie Bennett