Oppiiko puhumaton autistinen lapseni koskaan puhumaan?

Autististen lasten kehitystahti on hieman erilainen. Monilla autismikirjon lapsilla puheen ja kielen kehitys on viivästynyt. Tämä herättää usein kysymyksen: ”Oppiiko puhumaton autistinen lapseni koskaan puhumaan?”

Mitä puhumattomuus autismissa tarkoittaa?

Puhumaton autismi ei itsessään ole erillinen diagnoosi. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että lapsella tai henkilöllä on vaikeuksia suullisessa viestinnässä. Autismikirjolla ei ole selkeää rajaa puhuvan ja puhumattoman välillä. Kuten autismikirjon häiriö itsessään, myös tämä on monimutkaista.

Tässä on muutama esimerkki siitä, miten moninaista sanaton viestintä voi autismikirjolla olla:

• Jotkut autistiset lapset sanovat yksittäisiä sanoja kertoakseen, mitä he haluavat. Esimerkiksi lapsi saattaa sanoa ”auto”, mikä tarkoittaakin: ”Haluan lähteä autoajelulle.” Lasta tuntemattomat saattavat kuitenkin luulla, että hän vain nimeää ajoneuvon. Vaikka lapsi osaa käyttää yksittäisiä sanoja pyytääkseen jotain, hän ei välttämättä osaa vastata jatkokysymykseen, kuten ”Minne haluat mennä?”
• Toiset lapset pystyvät käyttämään monimutkaisempiakin lauseita, mutta niiltä puuttuu merkityksellinen sisältö. Esimerkki: He saattavat toistaa tai luetella lauseita elokuvista tai terapeutin kanssa harjoitelluista vuorosanoista. Tällaisessa tilanteessa lapsi ei tosiasiassa ilmaise omia toiveitaan tai tarpeitaan.
• Monet puhumattomat autistiset lapset pystyvät ilmaisemaan toiveensa ja tarpeensa viittomakielen, kuvakorttien tai digitaalisten kommunikaatiolaitteiden avulla.

Tarkoittaako puhumaton autismi alhaista älykkyysosamäärää?

Suoraan sanottuna ei tarkkaan tiedetä, miksi osa autistisista henkilöistä on puhumattomia. Tämä on autismikirjolla aihealue, joka vaatii vielä lisätutkimusta. Vaikka emme tiedä syytä puhumattomuuteen, on tärkeää ymmärtää, että puhumaton autismi ei johdu älykkyyden puutteesta.

Autismiin liittyy yhteiskunnassa monia väärinkäsityksiä. Yksi niistä on se, että puhumattomuus johtuisi alhaisesta älykkyydestä. Monet autismikirjon lapset ja aikuiset kuitenkin ymmärtävät huomattavasti enemmän kuin mitä pystyvät kielellisesti ilmaisemaan.

Historiallisesti on usein oletettu, että puhumattoman henkilön älykkyysosamäärä olisi alle 70. Tämän oletuksen ongelmana on se, etteivät standardoidut älykkyystestit toimi luotettavasti autistisilla henkilöillä. Siksi joillekin puhumattomille autisteille saatetaan virheellisesti antaa kehitysvammadiagnoosi standardoitujen älykkyystestien vuoksi. Vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa todettiinkin, että alhainen älykkyysosamäärä ja autismi yhdessä olivat harvinaisempia kuin aiemmin oli luultu.

Koska kognitiiviset haasteet eivät ole puhumattoman autismin syy, osa tutkimuksista viittaa jopa positiiviseen yhteyteen autismin ja lahjakkuuden välillä. Cambridgen yliopiston tutkimuksessa vuodelta 2015 havaittiin, että henkilöt, joilla oli autistisia piirteitä, suuntautuivat todennäköisemmin korkeaa älykkyyttä vaativille aloille, kuten teknologian, insinööritieteiden, luonnontieteiden ja matematiikan pariin.

Oppiiko puhumaton autistinen lapseni koskaan puhumaan?

Noin 40 % autismikirjon lapsista katsotaan olevan puhumattomia. Prosenttiosuus tuntuu todella suurelta ja voi tuntua lohduttomalta vanhemmista, joiden lapsi ei puhu. Eräs hiljattain tehty tutkimus tarjoaa kuitenkin erittäin lupaavia tuloksia puhumattomien autistilasten puheen myöhemmästä kehityksestä.

Center for Autism and Related Disorders -keskuksen tutkimuksessa seurattiin 535:tä iältään 8–17-vuotiasta lasta, joilla oli diagnosoitu autismi. Kaikilla osallistujilla oli ollut neljän vuoden iässä erittäin vaikea kielenkehityksen viivästymä. 4-vuotiaina he olivat olleet joko täysin puhumattomia tai osanneet käyttää vain yksittäisiä sanoja tai ilmauksia.

Tutkimuksessa saatiin seuraavia rohkaisevia tuloksia puhumattomista autistisista lapsista:

1. 47 % osallistujista oppi puhumaan sujuvasti
2. 70 % oppi myöhemmin puhumaan yksinkertaisin lausein
3. Tutkittaessa tekijöitä, jotka ennustaisivat puheen kehittymistä puhumattomilla autistisilla lapsilla, havaittiin, että useimmilla osallistujilla oli korkeampi älykkyysosamäärä kuin aiemmin oli oletettu
4. Toistava käyttäytyminen tai voimakkaat mielenkiinnon kohteet eivät haitanneet kielen kehitystä

Tämä Pediatrics-tiedelehdessä julkaistu tutkimus antaa toivoa vanhemmille, jotka pohtivat, oppiiko heidän puhumaton autistinen lapsensa koskaan puhumaan. Vaikka 70 % lapsista kehittyi siten, että he puhuivat vain yksinkertaisin lausein, uskon, että mikä tahansa kielellinen kehitysaskel on puhumattomalle lapselle upea harppaus eteenpäin!

Jos mietit, oppiiko oma puhumaton lapsesi koskaan puhumaan, minun vastaukseni on: ”Kyllä!” Toivoa kielen kehittymiselle on aina. Osa autismikirjon lapsista tarvitsee vain enemmän aikaa kehittyäkseen puheterapian ja toimintaterapian tukemana.

https://www.youtube.com/watch?v=q0roha2HRKU

Päätelmä

Olen pohtinut tätä kysymystä mielessäni lukemattomia kertoja oman poikani kohdalla sen jälkeen, kun hänen puheenkehityksensä taantui kolmen vuoden iässä. Samalla kun poikani autismidiagnoosia selvitellään eteenpäin, puheterapeutti haluaa meidän aloittavan kuvakommunikaation käytön hänen kanssaan.

Vaikka olen innoissani kuvakorttien aloittamisesta, jotta hän voi osoittaa tarpeensa ja toiveensa, olen myös huomannut kysyväni itseltäni: ”Tuleeko hän kommunikoimaan kuvakorteilla koko elämänsä?” En halua, että kuvakommunikaatio on hänen puheen ja kielenkehityksensä päätepiste. Haluan pystyä vielä joskus keskustelemaan hänen kanssaan. Tapahtuipa se pian tai vuosien päästä, uskon, että oma poikani puhuu vielä uudelleen puheen taantumisesta huolimatta.

Vaikka puhumaton autistinen lapsi ei käyttäisi sanoja viestimiseen, se ei tarkoita, että hänellä olisi kehitysvamma. Tutkimukset osoittavat, että useimmissa tapauksissa puhumattomat autistiset lapset kasvavat ja kehittävät puhe- ja kielitaitojaan. Heidän kehitystahtinsa on vain erilainen kuin lapsilla, joilla ei ole autismia.