Virheiden tekeminen on vanhemmuuden strategia
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu sivustolla ImpactADHD.com, ja se on julkaistu uudelleen luvalla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu sivustolla ImpactADHD.com ja se on julkaistu uudelleen luvalla.
Oletko kyllästynyt tuntemaan, että sinun täytyy olla koko ajan täydellinen lastesi edessä? Katso tämä video:
https://www.youtube.com/watch?v=tdYsmdAKFag
Videolla esiintyvät Elaine Taylor-Klaus ja Diane Dempster – ImpactADHD.com-sivuston perustajat.
Pitäisikö sinun myöntää virheesi lapsillesi? Se on vanhemmuuden ikiaikainen kysymys!
Elaine:
Tapaamme usein perheitä, joiden on vaikea hyväksyä virheiden tekemistä. Eikö niin? He luovat sellaisen ilmapiirin – ehkä kyse on perfektionismista, ehkä ahdistuksesta, ehkä monesta eri asiasta. Ajatellaan, että "tällainen minun pitäisi olla vanhempana". Taustalla voi olla monenlaisia syitä.
Puhuin juuri eräänä päivänä valmennuspuhelussa vanhemman kanssa, jolla oli haasteita lapsensa kanssa, ja tilanne valkeni toden teolla, kun lapsi sanoi hänelle: "Sinähän olet täydellinen. Mitä väliä tällä sinulle on?" Se olikin itse asiassa päivystyspuhelu eikä ryhmäpuhelu. Ja äiti totesi: "En minä ole täydellinen." Mutta tämä äiti teki jotain, mikä loi ilmapiirin–
Diane:
Jossa lapsi koki, että hänenkin täytyy olla täydellinen.
Elaine:
Jossa mikään muu kuin täydellisyys ei riittänyt.
Diane:
Osa tätä on olla todella avoin. Usein lapsemme eivät näe virheitämme, koska emme halua myöntää niitä edes itsellemme, joten emme sano niistä mitään. Virheet ovat normaali osa elämää. Valitettavasti ne vain kuuluvat siihen. Oma suhtautumisesi virheisiin heijastuu suoraan lapsesi kykyyn oppia omista virheistään.
Elaine:
Juuri niin. Kannattaa siis todella pohtia, miten itse suhtautuu virheisiin. Valmennuksessa puhumme usein "eteenpäin kaatumisesta" eli virheistä oppimisesta. Mikä toimi, mikä ei toiminut, mitä haluat tehdä toisin – se on loistava strategia asian käsittelyyn. Kolme taikakysymystä. Tärkeintä on luoda ilmapiiri, jossa virheet ovat luonnollinen osa elämää ilman, että lasta syyllistetään niistä. Se on kaiken a ja o: että voi tehdä virheen ilman, että on itse vääränlainen.
Diane:
On ihan okei olla ihminen.
Elaine:
On okei olla ihminen. Itse asiassa sanonkin mielelläni: lupa olla ihminen myönnetty.

Ei ole pelkästään sallittua myöntää virheitään lapsille – on oikeasti todella hyödyllistä näyttää heille olevansa vain ihminen.
Kirjoittanut Elaine Taylor-Klaus