Voiko päiväkodin tai esikoulun aloittaminen auttaa puheen kehityksessä?
Tässä artikkelissa: Puheterapeutin näkökulma päiväkotiin ja esikouluun • Päiväkodin tai esikoulun aloittaminen tutustuttaa lapsen uusiin kuulijoihin • Se tukee auditiivisen hahmottamisen kehitystä • Sosiaalinen vuorovaikutus on...
Tässä artikkelissa
- Puheterapeutin näkökulma päiväkotiin ja esikouluun
- Päiväkodin tai esikoulun aloittaminen tutustuttaa lapsen uusiin kuulijoihin
- Se tukee auditiivisen hahmottamisen kehitystä
- Sosiaalinen vuorovaikutus on osa jokaista päivää
- Kielellinen ilmaisu lisääntyy yleensä ryhmässä
- Äidin näkökulma varhaiskasvatukseen
- Ensimmäinen huomaamani asia oli sanavarasto.
- Toinen huomaamani asia oli lauserakenne.
- Kolmanneksi, hänen kykynsä ja halunsa vastata kysymyssanoilla alkaviin kysymyksiin kasvaa.
Pidän vastaukseni lyhyinä ja ytimekkäinä. Ja ne ovat täysin samat niin ammattilaisen KUIN äidinkin näkökulmasta.
Vastaus on . . . ehdoton KYLLÄ! Päiväkoti ja esikoulu todellakin tukevat puheen kehitystä, ja tässä syy miksi!

Puheterapeutin näkökulma päiväkotiin ja esikouluun
Päiväkodin tai esikoulun aloittaminen tutustuttaa lapsen uusiin kuulijoihin
Vanhempina ja huoltajina ennakoimme lastemme tarpeita, luemme rivien välistä ja annamme heidän johdattaa meidät tarpeidensa luo sekä käyttää enemmän eleitä kuin sanoja. Ryhmässä ja päiväkodissa näin ei tapahdu. Heidän on opittava ilmaisemaan toiveensa ja tarpeensa sekä muille lapsille että ryhmän aikuisille.
Se tukee auditiivisen hahmottamisen kehitystä
Auditiivinen hahmottaminen tarkoittaa sitä, että kuulet tietoa, ymmärrät sen ja kykenet vastaamaan siihen suullisesti tai kirjallisesti. Kotona lasten ei yleensä tarvitse tehdä useaa asiaa yhtä aikaa, mutta päiväkodissa tai esikoulussa heidän pyydetään noudattamaan monivaiheisia ohjeita ja sarjoja. Tämä liittyy suoraan reseptiiviseen (mitä ymmärretään) JA ekspressiiviseen (mitä tuotetaan) kieleen – molemmat ovat puhe- ja kielitaitojen avaimia.
Sosiaalinen vuorovaikutus on osa jokaista päivää
Jotkut lapset, joilla on kielellinen erityisvaikeus, kamppailevat sosiaalisen pragmatiikan eli kielen sosiaalisten sääntöjen kanssa. Heille ei ole haastavampaa paikkaa kuin leikkipiha, ruokailutila tai tietyt tilanteet luokkahuoneessa ja käytävällä. Kesällä lapsi voi useammin valita kenen kanssa ja kuinka kauan hän on tekemisissä, mutta päiväkodissa ja koulussa kaveriporukka ja aikataulut ovat melko vakaita. Lasten on suunnistettava kehonkielen, ilmeiden, tunteiden ja sosiaalisen kielen monimutkaisessa maailmassa. Tämä on koko päivän kestävä haaste, joka alkaa ovesta sisään astuttaessa ja päättyy vasta kotiin palatessa.
Kielellinen ilmaisu lisääntyy yleensä ryhmässä
Ryhmässä toimiminen tutustuttaa lapsen toisiin lapsiin, jotka ovat erilaisia kuin he itse. He saattavat puhua eri kieliä, eri murteita tai käyttää erilaisia sanoja. Se ei ainoastaan opeta heille suvaitsevaisuutta ja hyväksyntää (jo ennen kuin he edes ymmärtävät, mitä käsite tarkoittaa), vaan nämä kaikki ovat keskeisiä tekijöitä puheen ja kielen kehityksen tukemisessa.

Äidin näkökulma varhaiskasvatukseen
Tyttäreni aloitti esiopetusryhmässä viime viikolla. Se on ollut hänelle tähän mennessä aivan mahtava kokemus. No okei, hän sai flunssan ensimmäisellä viikolla ja tartutti sen sitten pikkuveljeensä, mutta hei . . . aina ei voi voittaa, eikö vain?
Ensimmäinen huomaamani asia oli sanavarasto.
Nora on aina ollut puhelias lapsi ja hänen puheensa on aina ollut "edellä aikaansa", MUTTA heti ENSIMMÄISENÄ päivänä kotiin tullessaan hän puhui hyppynarulla hyppimisestä ja mansikkasmoothien tekemisestä. Hän oppi uusia sanoja välittömästi, olivatpa ne sitten opettajilta TAI muilta lapsilta.
Toinen huomaamani asia oli lauserakenne.
Hänen lauseistaan alkoi tulla pidempiä ja monimutkaisempia. Hän alkoi käyttää puheessaan säännöllisemmin sanoja kuten "se", "vihdoinkin" ja "ei koskaan", ja hän alkoi käyttää rinnastus- ja alistuskonjunktioita muodostaakseen pidempiä lauseita.
Kolmanneksi, hänen kykynsä ja halunsa vastata kysymyssanoilla alkaviin kysymyksiin kasvaa.
Aiemmin saatoimme kysyä häneltä kysymyksiä, ja jos häntä huvitti vastata, hän vastasi. Nyt heti autoon istuutuessaan kysymme häneltä, MITÄ hän teki, KENEN kanssa hän leikki ja MILLOIN jokin asia tapahtui. Hän halusi todella kertoa meille päivästään ja oli innoissaan nähdessään reaktiomme.
Se, milloin lapsesi aloittaa varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa, riippuu täysin sinusta, mutta suosittelen lämpimästi ryhmätoimintaa ennen kouluikää.
Varhaiskasvatusohjelmat vahvistavat monia tärkeitä taitoja, joita koulussa tarvitaan, ja ne myös kehittävät tärkeitä puhe- ja kielitaitoja, jotka usein jätetään huomiotta tai joita aliarvioidaan.
Jos lapsesi ei ole varhaiskasvatuksessa (tiedetään, se voi olla todella kallista), kannustan sinua etsimään kerhoja, perheryhmiä ja lataamaan Speech Blubs -sovelluksen näiden tarpeellisten kielitaitojen vahvistamiseksi!
Mitä enemmän kieltä lapsesi kuulee ja käyttää, sitä rikkaampi hänen oppimiskokemuksestaan tulee!
Kirjoittanut Stacie Bennett