Ensimmäinen elinvuosi: henkinen ja fyysinen kehitys

Tämän vuoksi lapset käyvät läpi kiukkuisempia kausia eli ”tiheän kehityksen kausia” ensimmäisen puolentoista elinvuotensa aikana. Saadaksesi lisätietoa henkisistä ja fyysisistä kehitysharppauksista suosittelen lämpimästi lataamaan sovelluksen ”The Wonder Weeks”. Käytin ohjelmaa tyttärelleni ja käytän sitä parhaillaan pojalleni. Parasta on, että se on ilmainen!

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on kertoa, mitä näissä pienissä kehoissa todella tapahtuu ensimmäisen elinvuoden aikana!

Aivot

Ensimmäinen asia, josta meidän on puhuttava, ovat aivot. Harva tietää, että vauvan syntyessä hänen aivonsa ovat vain 25 % aikuisen aivojen koosta. Ne kasvavat noin 80 prosenttiin täydestä koostaan ensimmäisten elinvuosien aikana! 

Aivojen myelinisaatio alkaa noin kuudennella raskauskuukaudella kohdussa. Tätä prosessia on tutkittu paljon, ja se liittyy läheisesti puheen, kielen ja kognitiiviseen kehitykseen. Se on prosessi, jossa solut pystyvät lähettämään tietoa nopeasti edestakaisin kehon muihin osiin, kuten hermoihin. Se mahdollistaa myös monimutkaisemmat aivotoiminnot, kuten vaativamman tiedon ymmärtämisen.

Tämä prosessi kasvaa huipussaan syntymän ja ensimmäisen elinvuoden lopun välillä ja jatkuu aina aikuisuuteen asti.

Wernicken ja Brocan alueet jatkavat kehittymistään ja kypsymistään, mutta ne kehittyvät täysin vasta noin 24 kuukauden iässä. Nämä kaksi aluetta ovat pääasiassa vastuussa puheen ja kielen kehityksestä. Kaikki vauriot tai epäkypsyys näillä kahdella alueella johtavat puhetaitojen puutteisiin. 

https://www.youtube.com/watch?v=03Xtiz_ikw4

Itku ja kommunikaatio

Poikani kärsi koliikista. Useimmat ihmiset ja lastenlääkärini sanoivat minulle, että se loppuisi noin 6 kuukauden iässä.

No, kaikki olivat väärässä. Hän on melkein 9 kuukautta vanha ja alkaa VASTA päästä eroon tästä kiukkuisuudesta. Hän ei tehnyt muuta kuin itki!

Vaikka se voi toisinaan olla turhauttavaa, vauvat kommunikoivat pääasiassa itkemällä yksivuotiaaksi asti. McGlaughlinin ja Graysonin (2003) mukaan USEIMMAT vauvat itkevät päivittäin tämän verran:

• 1–3 kk = 90 min, enimmäkseen illalla
•  4–6 kk = 64,7 min, enimmäkseen iltapäivällä
•  7–9 kk = 60,5 min, iltapäivällä/illalla 
• 10–12 kk = 86,4 min, enimmäkseen illalla 
• Toiset tutkimukset osoittavat itkun vähenevän yli 10 kuukauden iässä (McGlaughlin & Grayson, 2003).

Saatat ihmetellä, miksi itku ensin vähenee ja lisääntyy sitten uudelleen. Muistathan, että kaikki lapset ovat erilaisia. Omien kokemusteni mukaan itku TOTISESTI VÄHENI noin 10 kuukauden iässä.

Tämä johtuu siitä, että lapset ovat itsenäisempiä ja pystyvät puuhailemaan enemmän omillaan. He todennäköisesti jo ryömivät tai konttaavat, eivätkä ole yhtä riippuvaisia sinusta sylissä kantamisen tai viihdyttämisen suhteen. 

Vauvat tuottavat ensimmäisen elinvuotensa aikana vain kourallisen äänteitä. TÄMÄ ON NORMAALIA – älä siis huolehdi, että lapsellasi olisi puheen viivästymää. Lapset tuottavat ensimmäisen elinvuotensa aikana seuraavia äänteitä:

1. /b/
2. /m/
3. /p/
4. /h/
5. /n/
6. /d/

Näihin äänteisiin liittyy yleensä vokaaleja. Esimerkiksi mama, dada ja hei ovat kaikki lyhyitä ilmauksia, joita lapset saattavat tuottaa ensimmäisen syntymäpäivänsä aikoihin. Poikani, joka on lähes 9 kuukauden ikäinen, osaa sanoa ”mama”, ”ha” (jonka uskomme olevan hänen tapansa sanoa hei) ja ”ga”. Tyttäreni sanoi suunnilleen samanikäisenä ”da”, ”ha” ja ”nana”.

 Kuten huomaat, jopa samassa perheessä ja samojen vanhempien kanssa lasten ensimmäiset jokeltelumallit olivat erilaisia!

https://www.instagram.com/p/B9fMjzUH2hW/?utm_source=ig_web_copy_link

Motoriset taidot

Aivan yhtä tärkeää kuin puheen kehitys on lapsen motoriikan huomattava kehittyminen. Seuraavia motoriseen kehitykseen liittyviä taitoja havaitaan lapsilla yleensä ensimmäisen vuoden aikana:

• 0–2 kk = kohdistaa katseensa (pystyy katsomaan kasvojasi hetken aikaa), nostaa päätään (vatsallaan)
• 0–3 kk = kurottaa ja tarttuu 
• 0–4 kk = oppii hallitsemaan päätään 
• 0–5 kk = istuu tuettuna, vie esineitä suuhun
• 0–6 kk = parempi leuan hallinta pureskelua varten 
• 0–7 kk = ryömii/konttaa ja nousee seisomaan tukea vasten 
• 0–8 kk = käsittelee esineitä 
• 0–9 kk = seisoo hetken aikaa, taputtaa käsiään 
• 0–10 kk = juo mukista 
• 0–12 kk = ottaa ensiaskeleensa (McLaughlin, 1998)

Tiedän toistaneeni tämän useasti, mutta jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja kehittyy omaan tahtiinsa. Älä hätäile heidän kanssaan, vaan tee se mitä voit heidän kannustamisekseen. Jos sinusta tuntuu, että lapsesi on huomattavasti jäljessä jollakin näistä osa-alueista, varhainen puuttuminen on ratkaisevan tärkeää. Ota siis yhteys lastenlääkäriin tai neuvolaan ja pyydä tarvittaessa lähetteitä eteenpäin!