Kuinka parantaa lapsen muistia

Lyhytkestoinen muisti ja myös pitkäkestoinen muisti ovat kiehtovia tutkimuskohteita. Osa tätä kokonaisuutta on ”kuulomuisti”, joka on olennainen osa puheen ymmärtämistä ja kuuntelemista. Tutkimusten mukaan 80 % lapsen luokkahuoneessa vastaanottamasta tiedosta on kuultua. Jos lapsellasi on siis vaikeuksia käsitellä ja painaa mieleen suullista tietoa, tämä heijastuu sekä opetettavan asian muistamiseen ETTÄ keskusteluihin.

Mitä enemmän harjoittelette, sitä enemmän opitte! Kokeile Speech Blubs -sovellusta hauskaan ja mukaansatempaavaan kielen oppimiseen yhdessä pienokaisesi kanssa.

Lisäksi lapsilla, joilla on puutteita kuulomuistissa, voi ilmetä vaikeuksia seuraavilla osa-alueilla:

Kuulomuistin pulmat ovat yleensä elinikäisiä. Siksi on tärkeää hakea apua varhain, jotta lapsi oppii tunnistamaan omat haasteensa ja keinot kompensoida muistivaikeuksia.

https://www.youtube.com/watch?v=VzIOxF7teeE

Katso tämä video aiheesta ”Kuinka parantaa kuulomuistia”

Muistiin vaikuttavat tekijät ja odotukset

On olemassa myös muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa muistiin ja joita kannattaa seurata:

Kuulomuistille on omat ikätasoiset kehitysvaiheensa lapsen kronologisen iän mukaan. Alla oleva taulukko näyttää, kuinka monta numeroa ja kuinka pitkiä sarjoja minkäkin ikäisen oppilaan tulisi pystyä muistamaan. Varmistathan, että lapselle annettu tehtävä on kehitystasoisesti sopiva hänen muistitaidoilleen.

Ikä

Numerot

Lauseen pituus (sanoina)

4–5

4 numeroa

7–8 sanaa

5–6

4 numeroa

9 sanaa

6–7

4 numeroa

10 sanaa

7–8

4 numeroa

11 sanaa

8–9

4 numeroa

13 sanaa

9–10

4 numeroa

13 sanaa

10–11

5 numeroa

14 sanaa

11–12

5 numeroa

14 sanaa

Keinoja kuulomuistin parantamiseen

1. Paloittelumenetelmä (chunking)

Jos lapselle annetaan useita eri tietoja, hänen kannattaa opetella järjestelemään tieto mielekkäiksi paloiksi, jotta se palautuisi helpommin mieleen. Esimerkiksi puhelinnumeron muistaminen jakamalla se kahteen ”palaan” (esim. 555-7777 muotoon ”555” ja ”7777”) helpottaa sen muistamista.

2. Muistisäännöt (mnemotekniikat)

Nämä voivat tehostaa samankaltaisten asioiden mieleen painamista. Esimerkiksi sanaa K-U-K-K-A voidaan käyttää muistisääntönä, jossa jokainen kirjain edustaa tiettyä muistettavaa asiaa.

3. Toisto

Voi myös olla hyödyllistä toistaa viestiä tai avainsanaa yhä uudelleen ja uudelleen, ensin ääneen ja sitten mielessä, mikä antaa muistille lisätukea.

4. Musiikki

Lapsi voi hyödyntää lauluja tai musiikkia asioiden laulamiseen. On tuttu tosiasia, että musiikki tehostaa muistia. Voitte käyttää aakkoslauluja, numerolauluja tai keksiä omia laulujanne.

5. Luokitteleminen

Jaa tieto pienempiin luokkiin. Esimerkiksi: jaa uudet sanat ryhmiin (ihmiset/paikat/esineet) tai sanoihin, jotka alkavat samalla kirjaimella tai joissa on yhtä monta kirjainta.

6. Käytä mielikuvia

Luo mielikuva tai piirrä paperille kuva siitä, mitä pitää muistaa. Esimerkiksi oppimisvaikeuksien asiantuntija tohtori Claire Jones ehdotti mielikuvaa sikojen miehittämästä lahdesta, jossa sioilla on päällään T-paita numerolla 1961, muistamaan Sikojenlahden maihinnousun yksityiskohtia.

7. Pelit ja muut leikit

Tässä on muutamia pelejä, joita voitte kokeilla: ”Kapteeni käskee”, elektroninen Simon-muistipeli (pyydä lasta sanomaan syttyvän valon väri ennen painikkeen painamista), Rikkinäinen puhelin tai Muistipeli (pyydä lasta sanomaan sana ääneen korttia kääntäessään).

Kokeile siis näitä keinoja lapsesi työmuistin ja aivoterveyden tueksi, jotta hän pystyy palauttamaan tietoa mieleensä nopeammin ja monipuolisemmin.