Matkimisen puute – milloin huolestua?

Kielen kehitys vaihtelee lapsilla suuresti, ja heidän etenemisensä puheen kehityksen eri vaiheissa voi olla hyvin erilaista.

Näen tämän eron selvästi omissa lapsissani. 3-vuotias Nora tuntui jokeltelevan melkeinpä syntymästään saakka. Tyttö ei vain lakannut ääntelemästä. 10 kuukauden ikäinen poikani taas alkoi jokellella kunnolla vasta noin 7 kuukauden iässä.

Vaikka taidot kehittyvät hyvin eri tahtiin, kielen oppimisessa on kuitenkin tietty tyypillinen kaava, jota etsimme.

Matkiiko lapsesi ääniä?

Matkiminen on yksi ensimmäisistä merkeistä siitä, että lapsi opettelee puheääniä sanojen muodostamista varten, ja se on keskeinen osa lapsen kielen kehitystä. Puheterapeuttina kysynkin vanhemmilta usein: ”Matkiiko lapsesi eläinten ääniä, eleitä tai muita pitämiäsi ääniä?”

Puheen tyypilliset kehitysvaiheet ja aikataulut

• 1–3 kuukauden iässä vauvat itkevät ja ääntelevät jokeltaen;
• 4–6 kuukauden iässä vauvat huokailevat, örisevät, kurlaavat, kiljahtelevat, nauravat ja käyttävät erilaisia itkuääniä;
• 6–9 kuukauden iässä vauvat jokeltavat tavuja ja alkavat matkia äänenpainoja sekä puheääniä;
• 12 kuukauden iässä kuullaan yleensä vauvan ensimmäiset sanat, ja 1,5–2 vuoden iässä lapset käyttävät noin 50 sanaa ja alkavat yhdistää kaksi sanaa lyhyiksi lauseiksi;
• 2–3 vuoden iässä lauseet pitenevät 4–5 sanaan. Lapset tunnistavat ja nimeävät melkein kaikki tutut esineet ja kuvat, käyttävät pronomineja (minä, hän) sekä joitain monikkomuotoja. Vieraat ihmiset ymmärtävät suurimman osan puheesta;
• 3–5 vuoden iässä keskustelut muuttuvat pidemmiksi, abstraktimmiksi ja monimutkaisemmiksi;
• Viidenteen ikävuoteen mennessä lapsella on yleensä noin 2 500 sanan sanavarasto ja hän puhuu täydellisin, kieliopillisesti oikein muodostetuin lausein. Hän kyselee paljon ”miksi?”, ”mitä?” ja ”kuka?” -kysymyksiä.

1,5 vuoden iässä odotamme näkevämme jo jonkinlaista sanojen matkimista. Lapset toistavat kuulemiaan sanoja tai ääniä, kuten lauseen viimeisen sanan. Sanan alku tai loppu saattaa kuitenkin usein jäädä pois. Lapsi saattaa esimerkiksi sanoa sanan ”koira” muodossa ”oira” tai ”banaani” muodossa ”naani”.

Varhainen puuttuminen on avainasemassa

Edellä esitetyn kysymyksen tietojen perusteella suosittelen kääntymään puheterapeutin puoleen.

Vaikka lapsi käyttäisi eleitä, matkisi eläinten ääniä ja osaisi tukiviittomia, haluamme varmistaa, että hän käyttää sanoja, joilla on ”kommunikatiivinen tarkoitus”. Tämä tarkoittaa, että jos lapseen sattuu, hän osaa kertoa siitä. Jos hänellä on nälkä, pystyykö hän ilmaisemaan sen? Tämä vähentää turhautumista myöhemmin.

Muistathan, että mahdolliset muut taustadiagnoosit voivat viivästyttää tiettyjen taitojen saavuttamista!

Esimerkiksi lapset, joilla on Downin oireyhtymä tai autismi, eivät saavuta tavanomaisia puheen ja kielen virstanpylväitä ”odotettuun” aikaan. Matkimalla oppiminen on osa tätä lapsen kehitystä. Parasta on ottaa yhteyttä puheterapeuttiin ja ottaa huoli puheen kehityksestä puheeksi myös lapsen neuvolalääkärin kanssa!