Lapsen kielenkehityksen vaiheet

Psykologit kuvaavat kielen omaksumista asiaksi, joka riippuu vahvasti ja pääosin hoivasta ja ympäristöstä. Toisin sanoen lapset oppivat ensisanansa ja paljon muuta, jos heillä on ympärillään puheesta rikas ympäristö.

Toisaalta kielitieteilijät ja nativistit ovat kyllä samaa mieltä siitä, että puhutun kielen ympäristö on tärkeä kommunikaation oppimisessa, mutta heidän mukaansa lapsen ympäristö yksin ei riitä eikä ole ainoa syy tehokkaaseen oppimiseen. Lapsen kehitys etenee jokeltelusta vauvapuheen kautta myöhempään kielelliseen oppimiseen.

Auta lastasi kartuttamaan sanavarastoaan Speech Blubs -sovelluksella. Aloita ilmainen kokeilujakso jo tänään ja tutustu yli 1 500 tehtävään, joista pienokaisesi hyötyy ja joista hän tulee pitämään! ❤️

Kielitieteilijät perustelevat, että ihmisaivoilla on synnynnäinen taipumus omaksua kieltä. Kielen oppimiseen liittyvä kognitiivinen kehitys näkyy, vaikka kieltä ei varsinaisesti opetettaisi (Chomsky, 2006). Virikkeiden köyhyyden periaatteen mukaan lapset pystyvät oppimaan rikkaita kielijärjestelmiä nopeasti ja vaivattomasti, vaikka altistusta olisi vain vähän eikä suoraa opetusta lainkaan (Saxton, 2017).

Tämän synnynnäisen kyvyn ansiosta kielen omaksumisen vaiheet etenevät pääpiirteissään samassa järjestyksessä kaikilla lapsilla, kaikkialla maailmassa! Nämä virstanpylväät ovat:

1. Ennen syntymää: ihmisaivojen valmistautuminen kielen omaksumiseen syntymän jälkeen

Kielen omaksuminen alkaa jo hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää. Vauvat tutustuvat puheeseen ja kieleen ensimmäisen kerran kohdussa. Ihmisen korva alkaa toimia 3^. raskauskolmanneksella eli raskauden seitsemännellä kuukaudella (Saxton, 2017). Tänä aikana syntymätön vauva reagoi kaikenlaisiin ääniin.

Vielä kiehtovampaa on, että vauvat pystyvät erottamaan puheäänet muista äänistä. Kohdussa vauvat ovat herkempiä omalle äidinkielelleen kuin vieraille kielille, ja lisäksi he erottavat selvästi äitinsä äänen muiden äänistä (Saxton, 2017). Tämä ilmiö on yksi monista luonnollisista havainnoista, jotka tukevat väitettä, että kieli on rakennettu ihmisaivoihin.

Tämä vaihe, jossa kieltä havaitaan ja kuullaan kohdussa, on olennaisen tärkeä kielen omaksumiselle syntymän jälkeen. Lapset, joilla on synnynnäinen kuulovamma tai kuulonalenema, jäävät tästä vaiheesta paitsi. Tämän vuoksi kielen omaksuminen viivästyy yleensä neljästä viiteen kuukautta syntymän jälkeen (DeLuzio, 2020).

2. Jokeltelu – 7 kuukauden iässä

Tässä vaiheessa vauva alkaa tutkia äänten ominaisuuksia tuottamalla niitä itse. Varhaisen jokeltelun äänteet ovat universaaleja. Kun lapsi täyttää 8 kuukautta, jokeltelun piirteet alkavat kuitenkin muuttua (Helms-Park, 2018). Jokeltelusta tulee omaleimaisempaa. Vauva alkaa tuottaa äänteitä, joita esiintyy vain hänen omassa äidinkielessään.

Ranskalainen ja amerikkalainen vauva eivät jokeltele samalla tavalla, koska englannissa ja ranskassa on äänteitä, jotka eivät ole näille kielille yhteisiä. Tässä vaiheessa vanhempien kannattaa odottaa, että lapsi käy läpi kolme jaksoa. Ne ovat:

Näissä jaksoissa englantia kuulevien vauvojen useimmin tuottamat vokaalit ja konsonantit ovat: ’i’, ’u’, ’a’ sekä ’b’, ’d’, ’g’ ja ’m’. Vokaalit ovat yleensä helpompia tuottaa kuin konsonantit, koska ne eivät vaadi juurikaan ahtaumia ääntö- tai nenäväylässä.

3. Yhden sanan (holofraasinen) vaihe – 1–1,5-vuotiaana

Tässä vaiheessa lapsi alkaa omaksua ja tuottaa äidinkielensä oikeita sanoja. Tässä vaiheessa oleva lapsi käyttää viestimiseen yhden sanan ilmauksia. Yksittäisellä sanalla on tarkoitus välittää kokonainen lause, kun tilanne antaa sille merkityksen.

Kuten voi odottaa, samat sanat toistuvat puheessa hyvin paljon. Yhden sanan ilmauksilla on kolme tehtävää:

Tässä vaiheessa lapsi tietää sanomiensa sanojen merkitykset, sillä puheeseen liittyy usein sormella osoittaminen (Helms-Park, 2018).

4. Kahden sanan vaihe – 1,5–2-vuotiaana

Lapset siirtyvät tähän vaiheeseen yleensä silloin, kun he ovat omaksuneet noin 50 sanaa. He alkavat osoittaa tuntevansa oman kielensä sanajärjestyksen. Englannin sanajärjestys on SUBJEKTI–VERBI–OBJEKTI (SVO). On hyvin tavallista, että puheessa esiintyy seuraavia rakenteita:

Tässä vaiheessa ilmaantuu paljon verbejä, substantiiveja ja adjektiiveja sekä myös intonaatio! Intonaatio osoittaa selvästi, että lapsi ei hahmota puhetta yhtenä möhkäleenä vaan yksittäisinä sanoina, jotka yhdessä välittävät monimutkaisemman merkityksen.

5. Sähkösanomavaihe – 2–2,5-vuotiaana

Tässä vaiheessa lapsen sanavarasto kasvaa pyrähdyksenomaisesti, jopa ”räjähtäen”. Puhe muistuttaa pidgin-kieltä, sillä kieliopilliset sanat eli funktiosanat (pienet sanat), kuten englannin ”the”, ”a”, ”is”, ”will”, ”of” ja ”by”, sekä monikko, aikamuodot (menneen ajan -ed) ja verbien päätteet ja persoonataivutus (she eat”s”) jäävät pois.

Tässä vaiheessa lapsi viestii pääasiassa sisältösanoilla (verbeillä, substantiiveilla ja adjektiiveilla) sekä joillakin pronomineilla, kuten englannin ”me” ja ”mine”.

Vaikka monet funktiosanat puuttuvat tässä vaiheessa, lapsi noudattaa oman kielensä sanajärjestystä ja rakennetta. Englannin sanajärjestyksen (SVO) perusteella englantia puhuvien lasten voi odottaa tuottavan seuraavanlaisia lauseita:

6. Sähkösanomavaiheen jälkeinen vaihe – 2,6-vuotiaasta eteenpäin

Tämän vaiheen alussa alkaa ilmaantua kokonaisia lauseita. Ensimmäisinä tulevat käsky- ja väitelauseet (Helms-Park, 2018):

Rinnasteiset (omaksutaan ensin) ja alisteiset lauseet ilmaantuvat myös tämän vaiheen alussa, mutta lapsi hallitsee ne vasta 4–5-vuotiaana (Helms-Park, 2018):

Monimutkaisemmat kysymykset ja kieltolauseet kehittyvät 2,6–3,0 vuoden iässä (Helms-Park, 2018). 3^. syntymäpäiväänsä mennessä lapsi alkaa käyttää enemmän kieliopillisia sanoja ja muotoja, kuten englannin säännöllistä monikon ”-s”-päätettä, verbien ”-ing”-päätettä ja prepositioita (of, in, by), mutta kolmannen persoonan taivutus tulee hieman myöhemmin: ”She loves candy.” Tämän vaiheen lopulla, 5–6 vuoden iässä, lähes kaikki on jo omaksuttu (Helms-Park, 2018).

Yhteenveto

Tätä kielen omaksumisen suuntaa-antavaa kuvausta lukiessasi on hyvä muistaa, että lasten kielenkehityksen tahti vaihtelee. Vaikka lapsi olisi muita jäljessä, se ei välttämättä tarkoita kielellistä häiriötä. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja erilainen. Jotkut omaksuvat kielen toisia nopeammin.

On aina tärkeää muistaa, että kielen ymmärtäminen edeltää puheen tuottamista aina joillakin kuukausilla. Kielellinen osaaminen vastaa kyllä tuottamista. Useimmat lapset, joiden kielenkehitys viivästyy, myös kuulovammaiset lapset, saavuttavat ikätoverinsa yleensä 3 vuoden ikään mennessä (DeLuzio, 2020).

Lähteet: