Merkkejä siitä, että lapsesi on hitaasti puhumaan oppiva

Tässä artikkelissa

• Lapsesi puheen ja kielen kehityksen virstanpylväät
• Käänny epäröidessäsi lastenlääkärin puoleen
• Mitä tutkimukset kertovat puheen ja kielen viivästymisestä . . .
• Varhainen puuttuminen on avainasemassa
• Mitä sinä voit tehdä auttaaksesi?

Puheen ja kielen kehityksen arviointiin käytetään useita kehityksellisiä virstanpylväitä. Lastenlääkärin tai neuvolan tulisi käydä nämä virstanpylväät läpi lapsesi säännöllisillä tarkastuskäynneillä.

Älä hätäänny tätä blogia lukiessasi. On tärkeää muistaa, että vaikka tarkastelemme tiettyjä asioita ennen kuin arvioimme, onko lapsella puheen tai kielen viivästymää, jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa.

https://www.youtube.com/watch?v=176mWySZ8U4

Tietyt tekijät, kuten sukupuoli, vaikuttavat myös asiaan (pojat kehittyvät puheessa usein tyttöjä hitaammin). Jaan puheen virstanpylväät 3–6 kuukauden jaksoihin tyypillisten neuvolakäyntien mukaisesti. Korostan vielä: lapsesi saattaa osoittaa näitä kaikkia taitoja tai vain muutamaa niistä kerrallaan.

Jos olet jo suunnittelemassa käyntiä lääkärillä tai neuvolassa, lue nämä 25 puheen ja kielen käsitettä, jotka auttavat sinua ymmärtämään paremmin lääkärin tai puheterapeutin kanssa käytäviä keskusteluja. Jos taas etsit apuvälinettä lapsesi puheenkehityksen tukemiseen, kokeile Speech Blubs -sovellusta!

Lapsesi puheen ja kielen kehityksen virstanpylväät

(Perustuu julkaisuun How Does Your Child Hear and Talk?, lähde: American Speech–Language–Hearing Association.)

3 kuukauden ikään mennessä

Hymyilee sinulle, kun tulet näkyviin
Ääntelee kujertelemalla
Rauhoittuu tai hymyilee, kun hänelle puhutaan
Vaikuttaa tunnistavan äänesi
Itkee eri tavoin eri tarpeisiin

6 kuukauden ikään mennessä

Ääntelee ja kurlailee leikkiessään tai ollessaan yksin
Jokeltaa ja tuottaa monenlaisia äänteitä
Käyttää ääntään ilmaisemaan iloa tai tyytymättömyyttä
Kääntää katseensa äänien suuntaan
Reagoi äänesi sävyyn tai sen muutoksiin
Kiinnittää huomiota ääntä pitäviin leluihin
Kuuntelee musiikkia

12 kuukauden ikään mennessä

Yrittää matkia puheääniä
Sanoo muutamia sanoja, kuten ”äiti”, ”isi” tai ”o-ou”
Ymmärtää yksinkertaisia kehotuksia, kuten ”tule tänne”
Tunnistaa tuttujen esineiden nimiä, kuten ”kenkä”
Kääntyy ja katsoo äänien suuntaan

18 kuukauden ikään mennessä

Tunnistaa tuttujen esineiden, ihmisten ja kehonosien nimiä
Noudattaa yksinkertaisia ohjeita eleiden tukemana
Sanoo noin 10 sanaa

24 kuukauden ikään mennessä

Käyttää yksinkertaisia ilmauksia, kuten ”lisää maitoa”
Kysyy 1–2 sanan kysymyksiä, kuten ”mennäänkö pois?”
Noudattaa yksinkertaisia kehotuksia ja vastaa helppoihin kysymyksiin
Puhuu noin 50 sanaa (tai enemmän)
Puhuu niin selkeästi, että vanhemmat tai ensisijaiset hoitajat ymmärtävät siitä vähintään puolet

2–3 vuoden iässä

Hänellä on sana lähes kaikelle
Käyttää 2–3 sanan lauseita pyytääkseen asioita
Käyttää k-, g-, t-, d- ja p-äänteitä
Puhuu tavalla, jota perhe ja ystävät ymmärtävät
Nimeää esineitä pyytääkseen niitä tai kiinnittääkseen niihin huomiota

3–4 vuoden iässä

Kuulee, kun huudat häntä toisesta huoneesta
Vastaa yksinkertaisiin kysymyksiin ”kuka”, ”mitä”, ”missä” ja ”milloin”
Kertoo päiväkodin tai kodin tapahtumista
Käyttää kolmen tai neljän sanan lauseita
Puhuu sujuvasti ilman tavujen tai sanojen toistamista

4–5 vuoden iässä

Käyttää lauseita, joissa on paljon yksityiskohtia
Kertoo tarinoita, jotka pysyvät aiheessa
Käyttää riimisanoja
Kommunikoi vaivattomasti niin lasten kuin aikuistenkin kanssa
Ääntää useimmat äänteet oikein, mahdollisesti lukuun ottamatta haastavampia äänteitä (kuten r tai s)
Nimeää joitakin kirjaimia ja numeroita

Käänny epäröidessäsi lastenlääkärin puoleen

Jos lapsesi ei ole saavuttanut useimpia näistä taidoista yllä mainittuihin ikiin mennessä, on tärkeää ottaa asia puheeksi lääkärin tai neuvolan kanssa. Sieltä sinut todennäköisesti ohjataan puheterapeutille tai audiologille (kuuloasiantuntijalle), jotta voidaan poissulkea asiat, jotka saattavat vaikuttaa kielen viivästymiseen. Asiantuntijan arvioinnin jälkeen lapsella voidaan todeta puheen tai kielen kehityksen viivästymä.

Nämä diagnoosit tehdään silloin, kun lapsella EI OLE MUITA HÄIRIÖITÄ, kuten autismikirjon häiriötä, tarkkaavuushäiriötä, Downin oireyhtymää tai vastaavaa.

Tee ilmainen Speech Blubs -kartoitus saadaksesi yleiskuvan lapsesi puheen virstanpylväistä!

Mitä tutkimukset kertovat puheen ja kielen viivästymisestä . . .

. . . on se, että lapset, joilla on todettu puheen tai kielen viivästymä, saavat ikätoverinsa kiinni 5 vuoden ikään mennessä, jos heidät diagnosoidaan varhain ja he saavat asianmukaista tukea mahdollisimman pian.

Itse asiassa noin 50–70 prosentin hitaasti puhumaan oppivista lapsista raportoidaan saavan ikätoverinsa kiinni ja saavuttavan normaalin kielellisen kehitystason leikki-iän loppuun tai kouluikään mennessä (Dale, Price, Bishop, & Plomin, 2003; Paul, Hernandez, Taylor, & Johnson, 1996).

Alkuvaiheessa on vaikea erottaa hitaasti puhumaan oppivia lapsia niistä, jotka puhkeavat kukkaan myöhemmin (ns. ”late bloomers”), sillä tämä ero voidaan havaita vasta jälkikäteen. Joidenkin tutkimusten mukaan myöhemmin kukoistavat lapset käyttävät kuitenkin enemmän kommunikoivia eleitä kuin ne ikätoverit, joiden puheen viivästymä jatkuu pidempään (Thal & Tobias, 1992; Thal, Tobias, & Morrison, 1991), korvaten näin suppeampaa sanavarastoaan.

Varhainen puuttuminen on avainasemassa

Hitaasti puhumaan oppivilla lapsilla voi olla riski kohdata kielen ja/tai lukutaidon (lukemisen ja/tai kirjoittamisen) vaikeuksia varttuessaan. Tämä on todennäköisempää, jos lapsi ei saa tarvittavia tukitoimia ja palveluita.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että todettu puheen ja kielen viivästymä voi olla myös varhainen tai toissijainen merkki muista häiriöistä, kuten: kehityksellisestä kielihäiriöstä, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja viestinnän häiriöstä, autismikirjon häiriöstä, oppimisvaikeuksista, ADHD:sta, kehitysvammasta tai muista kehityksellisistä häiriöistä.

Tarkan diagnoosin tekemiseksi on erittäin tärkeää seurata lapsen kokonaisvaltaista kehitystä osa-alueilla, joihin kuuluvat muun muassa kognitiiviset taidot, vuorovaikutus-, aisti- ja motoriset taidot (ASHA 2018).

Mitä sinä voit tehdä auttaaksesi?

Sillä välin voit tehdä kotona monia asioita tukeaksesi lapsesi kielen oppimista. Voit esimerkiksi:

1. Lukea lapsellesi vähintään 5 minuuttia päivässä. Aloita tämä tapa, kun lapsi on noin 6–8 kuukauden ikäinen ja jaksaa keskittyä kirjan katseluun.
2. Sanoittaa arjen tapahtumia. Kerro lapsellesi, mitä teet, käyttäen selkeää ja yksinkertaista kieltä. Jos laitat ruokaa, sano esimerkiksi: ”Äiti sekoittaa keittoa” tai ”Otan maitoa”.
3. Mallintaa oikeaa kieltä äläkä matki vauvapuhetta. Lapsesi oppii kieltä katsomalla ja kuuntelemalla sinua, joten varmista, että vastatessasi lapselle tarjoat hänelle oikean sanan. Jos lapsi esimerkiksi sanoo ”mäm-mäm” tarkoittaessaan ruokaa, vastaa: ”Kyllä, haluat ruokaa”, äläkä: ”Haluatko mäm-mämmiä”.
4. Pitää päiväkirjaa lapsesi puheen kehityksestä. Näin pysyt ajan tasalla kaikista edistysaskelista. Voit myös keskustella tarkasti lapsesi kehityksestä neuvolassa tai lääkärissä.
5. Kokeile Speech Blubsia. Sovellus tarjoaa hauskan ja opettavaisen tavan toistaa sanoja yhdessä pienokaisesi kanssa!

Tyttäreni on melkein 2-vuotias ja aloitti Speech Blubsin käytön muutama kuukausi sitten. Voin sanoa, että hän osaa nyt melkoisen määrän sanoja, karkeasti arvioiden noin 250–300. Aakkoset, numerot, muodot, värit, perussanat (äiti, isi, mummi jne.), laulujen sanat joita hän laulaa, ympärillään näkemänsä esineet, eläimet, eläinten äänet, ruoka- ja juomasanat, televisiosta tai kirjoista tutut hahmot ja paljon muuta. Joskus sitä ei edes tajua, kuinka monta sanaa lapsi todella osaa, ennen kuin asiaan todella kiinnittää huomiota.

Shannon, IG

Pysy kuulolla Speech Blubsin parissa: tulossa on pian uusi artikkeli siitä, miten voit luoda kotiisi kielellisesti rikkaan ympäristön! Ota rohkeasti yhteyttä, jos sinulla on kysyttävää tai huolenaiheita!