Miten opettaa lapsille terveyslukutaitoa

Tässä artikkelissa

• Mitä terveyslukutaito pitää sisällään?
• Peruskeinoja vanhemmille oman terveystiedon lisäämiseen
• • Kysy terveydenhuollon ammattilaisilta tietoa lapsesi terveydestä.
  • Luotettavien ja olennaisten tietolähteiden löytäminen
• Vuorovaikutteista oppimista – terveyslukutaitoa tukevia puuhia lapsille
• • 1. Innosta heidät mukaan keittiöön
  • 2. Anna lasten värittää kuvia ja täyttää tehtäviä ihmiskehosta
  • 3. Opettele lasten kanssa turvallisuustaitoja arjen tilanteissa
  • 4. Hyödynnä roolileikkejä (kuten lääkäriä ja hoitajaa) lääkärissä tai sairaalassa käynnin opetteluun.
  • 5. Järjestä kotona kylpyläpäiviä opettaaksesi itsestä huolehtimista, henkistä hyvinvointia ja stressinhallintaa.
  • 6. Opeta käsihygieniaa, bakteereja ja sitä, miten ne leviävät.
  • 7. Hyödynnä pieniä kolhuja (haavoja, naarmuja, nyrjähdyksiä) kivusta opettamiseen.
  • 8. Anna tai kannusta lapsesi juttelemaan sukulaisten tai ystävien kanssa, joilla on jokin sairaus
  • 9. Käytä takaisinopettamisen menetelmää (teach-back)
• Yhteenveto

Et ehkä tullut ajatelleeksi, että luku- ja laskutaidolla on suuri merkitys lapsen terveyskasvatuksessa. Nämä kaksi taitoa muodostavat perustan sille, mitä kutsutaan terveyslukutaidoksi.

Yhdysvaltain tautienvalvonta- ja -ehkäisykeskus (CDC) määrittelee terveyslukutaidon kyvyksi etsiä, lukea, hahmottaa, ymmärtää ja käyttää erilaisia tietoja omien terveyspäätösten tekemiseen.

Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Terveyslukutaidosta on monia esimerkkejä, jotka saattavat jo olla luonnollinen osa arkeasi.

Mitä terveyslukutaito pitää sisällään?

Etenkin viimeinen esimerkki voi tuntua vanhemmista pelottavalta – varsinkin niistä, joille terveyslukutaito ei ole entuudestaan tuttua. Jotta lapsia voisi opettaa asianmukaisesti terveydestä, vanhemmilla tulisi olla käytössään oikeat työkalut.

Peruskeinoja vanhemmille oman terveystiedon lisäämiseen

Kysy terveydenhuollon ammattilaisilta tietoa lapsesi terveydestä.

Jos lapsesi allergiat esimerkiksi pahenevat, pyydä esitteitä tai tulosteita, joista saat tietoa ennaltaehkäisystä, syistä ja lääkityksistä.

Luotettavien ja olennaisten tietolähteiden löytäminen

Alla on lista luotettavista verkkolähteistä. Huomaat varmasti, että monet niistä päättyvät päätteisiin ".gov" ja ".org", mikä on usein merkki vakiintuneesta terveysjärjestöstä.

Kaiken lapselle annettavan terveystiedon (oli se sitten uutta tietoa tai aiemmin opittua ja oikeaksi varmistettua) tulisi noudattaa kolmen C:n sääntöä (Clear, Concise, Consistent: selkeää, ytimekästä ja johdonmukaista).

Nämä kolme C:tä varmistavat, että puhut lapsellesi lyhyin lausein ilman lääketieteellistä ammattisanastoa tai muita vaikeita sanoja. Voit myös hyödyntää tuttuja, yksinkertaisia kuvia ja muita visuaalisia vihjeitä peruskäsitteiden avaamiseen.

Kuten aiemmin mainittiin, vanhempien kannattaa valmistautua paitsi itsensä vuoksi, myös voidakseen opettaa lastaan tehokkaammin. Seuraava askel on ottaa lapsi mukaan prosessiin.

https://www.instagram.com/p/B19EVcpF2KW

Vuorovaikutteista oppimista – terveyslukutaitoa tukevia puuhia lapsille

1. Innosta heidät mukaan keittiöön

Tämä opettaa lasta paitsi laittamaan terveellistä ruokaa, myös ymmärtämään, miten raaka-aineet tarjoavat kehollemme ja mielellemme niiden tarvitsemia ravintoaineita.

Kaikenikäiset lapset voivat auttaa jollakin tavalla. Pienemmät voivat tehdä ostoslistaa, kerätä aineksia, sekoitella kuivia aineita, riipiä herneitä paloistaan tai purkaa ostoskasseja. Isommat lapset voivat pilkkoa vihanneksia, keittää vettä tai vahtia ruokaa uunissa. Tehtäviä voi helposti mukauttaa lapsen taitojen ja mieltymysten mukaan.

2. Anna lasten värittää kuvia ja täyttää tehtäviä ihmiskehosta

Verkosta löytyy runsaasti tulostettavia materiaaleja nivelistä, lihaksista, elimistä ja kehon eri järjestelmistä.

Värittäkää vaikkapa keuhkot ja niihin ilmaa tuovat keuhkoputket. Juttele sitten lapsen kanssa siitä, missä keuhkot sijaitsevat ja mitä ne tekevät. Mukava harjoitus on myös piirtää kehon ääriviivat paperille ja merkitä tai piirtää siihen tärkeitä elimiä, kuten sydän, keuhkot, aivot ja suolet.

3. Opettele lasten kanssa turvallisuustaitoja arjen tilanteissa

Tämä liittyy vahvasti niin oman kehon terveyteen kuin turvalliseen toimintaan ympäristössä.

Kesä on loistavaa aikaa kerrata vesiturvallisuutta ja trampoliinin turvallista käyttöä. Syksyllä puolestaan voi puhua kypärän ja muiden suojavarusteiden käytöstä pyöräillessä. Talvella ja pyhien aikaan taas voidaan käsitellä paloturvallisuutta kynttilöiden ja takan äärellä.

4. Hyödynnä roolileikkejä (kuten lääkäriä ja hoitajaa) lääkärissä tai sairaalassa käynnin opetteluun.

Jos lapsesi innostuu pukeutumaan lääkäriksi, voit näyttää, miten elintoimintoja mitataan ja miten "rokotuksia" annetaan – näin lapsi tietää, mitä lääkärikäynnillä tapahtuu. Vastaava roolileikki voi myös valmistaa lasta (erityisesti pitkäaikaissairasta) siihen, mitä sairaalakäynnillä on odotettavissa.

5. Järjestä kotona kylpyläpäiviä opettaaksesi itsestä huolehtimista, henkistä hyvinvointia ja stressinhallintaa.

Kylpyläpäivä voi olla hauska hetki joogan, rauhoittavan musiikin, kasvokuorintojen ja pehmeiden kylpytakkien parissa, mutta se toimii myös loistavana tilaisuutena puhua stressin ja muiden tunteiden säätelystä. Voit kannustaa lasta puhumaan tunteistaan ja tutustuttaa hänet vireystilan säätelyn malliin ("Miten moottorisi käy?"), jossa oloa kuvataan käymisenä liian hitaalla (väsynyt, vetämätön), liian kovilla kierroksilla (ahdistunut, vihainen, turhautunut) tai juuri sopivalla vireystasolla. Näin lapsi oppii myös hahmottamaan, mitkä keinot auttavat pääsemään sopivaan tilaan silloin, kun kone käy yli- tai alikierroksilla.

6. Opeta käsihygieniaa, bakteereja ja sitä, miten ne leviävät.

Laita lapsen käsiin kimalletta tai multaa. Anna hänen ensin kokeilla puhdistaa kädet käsidesillä. Pyydä häntä sitten pesemään kätensä vedellä ja saippualla vähintään 20 sekunnin ajan varmistaen, että hän vaahdottaa ja hankaa koko ajan. Käsidesin jälkeen lapsi huomaa, ettei kimalle tai multa lähtenytkään kokonaan pois. Voit kertoa, että sama pätee bakteereihin: käsidesi ei korvaa kunnollista käsienpesua, ja sitä tulisi käyttää vain silloin, kun vettä ja saippuaa ei ole saatavilla.

7. Hyödynnä pieniä kolhuja (haavoja, naarmuja, nyrjähdyksiä) kivusta opettamiseen.

Kannusta lasta kuvailemaan kipuaan ja opettelemaan terveitä tapoja tulla sen kanssa toimeen. Voit myös opettaa ensiavun alkeita – haavan puhdistamista, antiseptisen voiteen levittämistä ja laastarin laittamista – sekä kertoa lämpö- ja kylmäpussien hyödyistä. Kylmä auttaa parhaiten turvotukseen ja lämpö jomottaviin lihassärkyihin. Kumpaakaan ei tulisi käyttää yhtäjaksoisesti yli 15 minuuttia.

8. Anna tai kannusta lapsesi juttelemaan sukulaisten tai ystävien kanssa, joilla on jokin sairaus

On parasta jutella aikuisen kanssa etukäteen varmistaaksesi, että hänestä tuntuu mukavalta puhua sairaudestaan.

Keskustelu voi herätä luontevasti perhejuhlissa, tai voit ottaa tilanteen puheeksi jälkikäteen: ”Huomasitko, että isoäidillä oli tänään apuväline liikkumiseen? Se johtuu siitä, että hänelle tehtiin juuri lonkkaleikkaus. Jutellaanpa siitä, mitä se tarkoittaa.” Tämä on loistava tilaisuus opettaa kunnioitusta, toisten huomioimista ja erilaisuuden hyväksymistä.

9. Käytä takaisinopettamisen menetelmää (teach-back)

Tätä työkalua asiantuntijat käyttävät usein arvioidakseen, kuinka hyvin potilas on ymmärtänyt saamansa ohjeet. Menetelmää voi soveltaa yli 5-vuotiaiden lasten kanssa, jotka osaavat kommunikoida sanallisesti.

Kun olet opettanut lapsellesi jotakin uutta, pyydä häntä selittämään se omin sanoin takaisin sinulle. Kannusta häntä osoittamaan kehonosia, käyttämään käsieleitä ja niin edelleen. Näin näet, miten hyvin lapsi on sisäistänyt asiat ja mitkä kohdat kaipaavat vielä kertausta.

Yhteenveto

Terveydestä opettaminen saattaa aluksi tuntua isolta haasteelta, mutta monet näistä yksinkertaisista ja oivaltavista puuhista tekevät tehtävästä huomattavasti kevyemmän. Pienellä vaivalla ja valmistelulla voit helposti tuoda terveyslukutaidon osaksi lapsesi arkea. Nämä varhaiset opit kantavat pitkälle ja antavat lapselle valmiudet huolehtia omasta terveydestään aktiivisesti myös tulevaisuudessa.