Pitäisikö minun vain odottaa, että 2-vuotiaani alkaa puhua?

Lääkäri siis sanoi, että 2-vuotiaasi alkaa kyllä aikanaan puhua, mutta sinä olet huolissasi. Puhuttu vuorovaikutus sisältää aikomuksen, tuottamisen ja ymmärtämisen.

Tässä artikkelissa

• Puheen viivästymiseen vaikuttavat tekijät
• • Lapsen kasvattaminen monikielisessä kodissa
  • Liiallinen ruutuaika
  • Riittämätön sosiaalinen vuorovaikutus
• Mitä minun tulisi tehdä odottaessani lapseni ensimmäisiä sanoja?
• • Ole vuorovaikutuksessa! Keskustelkaa!
• Lapselle suunnatun puheen piirteet

Jos puhuit lapsellesi paljon ennen syntymää, hän ymmärtää kieltä paljon ennen kuin alkaa puhua. Ymmärrettävän puheen tuottaminen vaatii hengityksen säätelyä keuhkoilla, äänen muodostamista nielussa sekä äänen muokkaamista suu- ja nenäonteloissa. Se on melkoinen fyysinen ponnistus 2-vuotiaalle, joka ei ole koskaan aiemmin muodostanut sanaa.

Kielen kehityksen viivästymät johtuvat yleensä lapsen vielä kehittyvästä puhe-elimistöstä ja/tai puheäänteiden ja sanojen hitaammasta prosessoinnista.

Jos kaipaat ammattilaisen apua ja tutkimuksia, päätös odottamisesta on sinun, vaikka lääkäri suosittelisi sitä, sillä on vain ajan kysymys, milloin lapsesi alkaa puhua. Taaperoiden puheen kehitys on jokaisella lapsella yksilöllistä, joten älä huoli.

Puheen viivästymiseen vaikuttavat tekijät

Ennen kuin käymme läpi, miten voit tukea lapsesi puhetta kotona, tarkastellaan muutamia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa hitaampaa reagointia ja yleistä puheen viivästymistä.

Lapsen kasvattaminen monikielisessä kodissa

Useamman kuin yhden kielen puhuminen kotona tarkoittaa laajempaa ja pidempää kielen prosessointia. Kaksikielinen lapsi tarvitsee enemmän prosessointiaikaa kuin yksikielinen lapsi, ja ensimmäiset sanat tai lauseet tulevat yleensä myöhemmin. Älkää kuitenkaan lannistuko, monikieliset perheet! Itse asiassa useamman kielen puhumisesta on runsaasti kognitiivisia hyötyjä, kuten parempi kyky vaihdella tehtävien välillä, moniajo, luovuus ja paljon muuta!

Mielenkiintoista kyllä, kaksikieliset lapset eivät sekoita puhumiaan kieliä keskenään, vaan ymmärtävät ne erillisinä järjestelminä.

Liiallinen ruutuaika

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että televisio auttaa hyvin vähän kielen oppimisessa alle 2-vuotiailla lapsilla. Aitoon vuorovaikutukseen verrattuna kielen omaksuminen televisiosta on huomattavasti heikompi vaihtoehto.

Jim, kuurojen vanhempien kuuleva poika, vietti paljon aikaa television ääressä, sillä se oli hänen ensisijainen kontaktinsa englannin kieleen. Lähes 4 vuoden iässä hänen kielenkehityksensä oli paitsi viivästynyt, myös hänen taitonsa yhdistää sanoja kieliopillisesti oikeiksi lauseiksi oli hyvin heikko. Hänen lauseensa olivat tällaisia: Tämä on miten lentokone; Minä haluan se tehdä; Talo piippu minun talo piippu (Saxton, 2018; Sachs, Bard, & Johnson 1981).

American Academy of Pediatrics (AAP) suosittelee, että alle 2-vuotiaat eivät katsoisi televisiota lainkaan, ja yli 2-vuotiaille enintään 2 tuntia päivässä. Jälkimmäiselle ikäryhmälle suositellaan hidastempoisia ohjelmia, kuten Seesamtie ja Sinisen vihjeet, sillä ne keskittyvät ongelmanratkaisutaitojen, tarinan ymmärtämisen ja hahmontunnistuksen kehittämiseen.

Speech Blubs -sovellus sopii myös tähän kategoriaan, sillä se on ääniohjattu puheterapiasovellus, joka sisältää paljon asiantuntijoiden hyväksymiä hauskoja harjoituksia lapsesi kielellisten taitojen kehittämiseen.

Mitä minun tulisi tehdä odottaessani lapseni ensimmäisiä sanoja?

Ole vuorovaikutuksessa! Keskustelkaa!

Luonto on jo tehnyt oman osuutensa: ihmisaivoilla on synnynnäinen valmius kielen oppimiseen. Jotta tästä kyvystä saataisiin kaikki irti, puhuminen ja vuorovaikutus ovat välttämättömiä.

Kieli, jota lapset kuulevat vanhemmiltaan ja muilta ihmisiltä, on polttoainetta, joka pitää koneen käynnissä ja tuottaa lopputuloksena kypsän kielellisen osaamisen.

Matthew Saxton (2018)

Kuten Jimin tapaus osoittaa, pelkkä kielellinen syöte ei riitä sujuvan kielen saavuttamiseen. Oletko koskaan laulanut laulua ja huomannut, ettet tiedä, mitä sanat tarkoittavat? Aivan! Syötteeseen on yhdistettävä vuorovaikutusta. Juuri vuorovaikutuksen kautta harjoittelemme omien aikomustemme ilmaisemista sanoin.

Tutkimukset osoittavat, että mitä enemmän vanhemmat ovat vuorovaikutuksessa ja juttelevat lapsilleen, sitä enemmän lapset hyötyvät monimutkaisen kieliopin omaksumisessa ja puheen prosessoinnissa. Tämä hyöty syntyy siitä, että vanhemmat käyttävät kotona ja lapsen kanssa keskustellessaan rikasta sanavarastoa, lauseita ja ideoita. Lapsen kanssa jutteleminen onkin asia, johon kannattaa panostaa jopa kiireisten työssäkäyvien vanhempien arjessa.

Mitä voit tehdä nyt

Tässä on muutamia asioita, joita voit tehdä lapsesi kanssa kielen kehityksen tukemiseksi.

1. Harjoitelkaa lapsen säännöllistä tervehtimistä. ”Hyvää huomenta, hyvää yötä, hei, heippa.” Pyydä lasta tuomaan sinulle jotain samalla, kun osoitat esinettä. Pieni kehu on aina paikallaan, kun lapsi onnistuu.
2. Yritä houkutella vastausta esittämällä innostavia kysymyksiä. ”Haluatko lähteä puistoon? Haluatko mehua?” Kun herätät samalla tunteita, ajan myötä voit saada vastaukseksi yksittäisen sanan, kuten ”Puisto!” tai ”Mehua!”
3. Puhu tästä hetkestä. Lapset oppivat paremmin, kun puheenaiheena oleva esine on heidän näkökentässään. ”Katso! Juna.”
4. Vaikka rajoitammekin ruutuaikaa, lapset rakastavat sitä, kun muut osoittavat kiinnostusta heidän hidastempoisia suosikkiohjelmiaan kohtaan. Se on loistavaa aikaa yhteyden luomiseen ja vuorovaikutukseen. Voit opetella ohjelman tunnussävelmän, osoittaa kiinnostusta juonta kohtaan, nimetä ruudulla näkyviä asioita niitä osoittaen ja jopa ilmaista hämmästystä hienoista käänteistä. Lapsestasi tämä on jännittävää, ja hän alkaa matkia sinua kiinnittääkseen huomiosi asioihin, jotka häntä kiinnostavat. Sama pätee myös lukemiseen ja leluleikkeihin.
5. Kannusta leikkimään kavereiden kanssa. Keskimäärin lapsi alkaa saada kavereita 2 vuoden iässä. Muilla samanikäisillä on samanlaisia kiinnostuksen kohteita. Leikki on kommunikoivaa ja sisältää havainnointia, matkimista ja yhteistyötä.
6. Lopuksi: ole lapsesi kanssa vuorovaikutuksessa aivan kuten kenen tahansa muunkin kanssa. Puhu kaikesta, mikä liittyy suoraan lapseen. ”Kuka on valmis suihkuun?”, ”Onko sinulla nälkä?”, ”Mennään syömään pizzaa”, ”Haetko kenkäsi?”, ”Autatko minua pesemään auton tänään?”, ”Haluatko lähteä kanssani kauppaan?”, ”Osaatko pukea sukat itse?”, ”Vau, sinä teit sen!”, ”Hienoa työtä!” ja ”Yläfemma!”

Lapselle suunnatun puheen piirteet (CDS)

Puhumme eri ihmisille eri tavalla. Mieti, miten puhuisit mahdolliselle tulevalle esihenkilölle työhaastattelussa. Vertaa sitä nyt läheiseen ystävään, kumppaniin tai sisarukseen. Todennäköisesti puhut jokaiselle eri tavalla. Teemme samoin puhuessamme vauvoille ja taaperoille. Tätä puhetyyliä kutsutaan lapselle suunnatuksi puheeksi (CDS).

Lapselle suunnattu puhe on dynaamista. Se ei ole kiveen hakattua, vaan vanhemmat hienosäätävät puhetyyliään alitajuisesti lapsen kasvaessa ja kielen kehittyessä. Nämä muutokset ovat hienovaraisia ja vaikeasti havaittavia, mutta koska niitä tapahtuu arjessa jatkuvasti, vanhemmat siirtyvät vähitellen aikuiselle suunnattuun puheeseen lapsen saavuttaessa tietyn kypsyyden tai iän.

Lapselle suunnatussa puheessa puhumme hitaasti, nostamme äänenkorkeutta sekä liioittelemme ja painotamme tunteitamme. Vaikka tällainen puhe ei ole kielen oppimisen ehdoton edellytys, se mahdollistaa puheen paremman prosessoinnin ja auttaa ymmärtämään painotuksen, äänenkorkeuden, keston ja äänenvoimakkuuden merkitystä tunteiden ilmaisussa sekä erottamaan kysymykset käskyistä ja toteamuksista.

Älä huoli, taaperosi alkaa puhua ennen kuin huomaatkaan. Ota yhteyttä puheterapeuttiin ja vie lapsi tutkimuksiin, jos jokin mietityttää. Harjoitelkaa ensiäänteitä ja -sanoja myös Speech Blubs -sovelluksen avulla.

Lähteet:

• Saxton, M. (2018). Child Language: Acquisition and Development. SAGE Publications Ltd.
• Strunk, S. J. D., Bard, B., & Johnson, M. L. (1981). Language Learning with Restricted Input: Case Studies of Two Hearing Children of Deaf Parents. Cambridge University Press.