Voiko autismikirjon lapsella olla puheen apraksia?

Heti aluksi: lapsellasi voi olla sekä autismi ETTÄ puheen apraksia samanaikaisesti. Voivatko molemmat häiriöt esiintyä toisistaan riippumatta? Kyllä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että autismikirjon lapsilla on suurentunut riski saada myös puheen apraksia.

Apraksia on suhteellisen harvinainen häiriö, mutta sitä esiintyy noin 65 %:lla autistisista lapsista (Autism Speaks). Tämä löydös kannustaa vanhempia tutkituttamaan lapsensa myös toisen häiriön varalta, jos toinen on jo diagnosoitu. Tämä pätee erityisesti silloin, jos lapsesi kommunikaatiotaidot eivät tunnu edistyvän tavoitteiden mukaisesti.

Puheen apraksian tunnistaminen

Mitä se on? Miten tiedän, onko lapsellani apraksia? Lapsilla, joilla on apraksia, on vaikeuksia koordinoida kielen, huulten, suun ja leuan liikkeitä tuottaakseen selkeitä ja johdonmukaisia puheääniä. Niinpä joka kerta, kun he sanovat jonkin sanan, se saattaa kuulostaa aivan erilaiselta.

https://www.youtube.com/watch?v=x15nL_MicOw

Katso tämä video saadaksesi lisätietoa lapsuusiän puheen apraksiasta (CAS)

Tämän epäjohdonmukaisuuden vuoksi jopa vanhempien – jotka tuntevat lapsensa puhetavan parhaiten – voi olla vaikea ymmärtää lasta. Tämä tarkoittaa, että vieraille kuulijoille, kuten kaupan myyjälle tai opettajalle, lapsen viestin ymmärtäminen on vieläkin hankalampaa.

Jopa asiantuntijoille voi olla haastavaa selvittää, miksi lapsella on vaikeuksia puhua. Haasteesta tulee entistä monimutkaisempi, kun lapsella on kehityksellinen poikkeavuus, kuten autismi, johon liittyy samalla tavoin kommunikoinnin haasteita. Siksi en ihmettele lainkaan, ettei kysymyksessä mainittu terveydenhuollon ammattilainen ollut varma, mikä häiriö vaikuttaa puhevaikeuksien taustalla.

Jos sinulla on kysymyksiä tai huolia, on erittäin tärkeää, että hakeudut puheterapeutin arviointiin. Nämä ammattilaiset on koulutettu tunnistamaan kunkin häiriön keskeiset piirteet, jotta taustalla oleva syy saadaan selville. He osaavat myös laatia lapsellesi yksilöllisen suunnitelman täsmällisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Mitä arvioinnissa tapahtuu?

Kuten aiemmin mainitsin, puheterapeutti etsii tiettyjä piirteitä erottaakseen apraksian muista kommunikaatiohäiriöistä. Joitakin näistä keskeisistä asioista voivat olla:

Arvioinnin aikana puheterapeutti arvioi myös lapsen oraalimotoriikan voimaa ja liikkeitä. Tähän kuuluu leuan, huulten ja kielen liikkeiden tarkasteleminen. Hän saattaa pyytää lastasi nielemään, liikuttamaan kieltään, mutristamaan suutaan, hymyilemään, nuolemaan tikkaria ja niin edelleen samalla, kun hän tarkistaa lihasliikkeiden koordinaatiota.

Kattavaan arviointiin kuuluu myös lapsen kuulon, kielellisten ja ei-kielellisten viestintätaitojen sekä ohjeiden matkimis- ja noudattamiskyvyn arviointi. Näiden arviointien tulokset tarjoavat tärkeää tukea lapsesi kuntoutussuunnitelman laatimiseen.

7 puheharjoitusta, joita voit tehdä kotona

Vaikka terapeutit ovat lapsesi tärkein kuntoutuksen lähde, on tärkeää harjoitella näitä taitoja myös kotona ja arkiympäristöissä.

2. Käytä erilaisia tavallisia esineitä äänesi vahvistamiseen tai muuttamiseen tavalla, joka kiinnittää lapsesi huomion.

Voit esimerkiksi sanoa lapsellesi jotain tyhjän talouspaperirullan läpi tai käyttää ääntä muuttavaa sovellusta. Katso, vastaako lapsesi tai päästääkö hän äänen vastineeksi. Kehu kaikkia yrityksiä. Vuorovaikutteinen matkiminen on tavoitteesi.

4. Tuo sanoihin innostusta!

Korosta äänteitä sanojen alussa tai lopussa. Tavoitteenasi on jälleen saada lapsesi kiinnittämään huomiota ja matkimaan.

6. Toista usein ”avainsanoja” yksinkertaisessa lauseessa tai leikin kuvauksessa.

Tee tätä samalla, kun olet vuorovaikutuksessa lapsesi kanssa hauskalla tavalla. Esimerkiksi saippuakuplia puhaltaessasi käytä ja painota sellaisia avainsanoja kuin ”kupla”, ”puhalla” ja ”poks”.

Keskity samoihin sanoihin saman leikin tai puuhan yhteydessä joka päivä. Pidä sanat yksinkertaisina. Pidä lauseet lyhyinä. Pidä pieni tauko ennen kuin toistat toiminnon tai annat halutun esineen, jotta kannustat lastasi toistamaan sanan.

7. Kannusta matkimiseen laulujen avulla.

Moniin lauluihin liittyy liikkeitä. ”Jos sul lysti on” (käsiäs taputa, jalkoja tömistä), ”Hämä-hämähäkki” jne. Musiikissa on jotain, mikä tempaa lapset mukaan ja kannustaa heitä kiinnittämään huomiota suuhusi ja liikkeisiisi.