Havaitseminen, motoriikka ja fyysinen kehitys

Lapsen kehitys jaetaan neljään osa-alueeseen: hienomotoriikka, karkeamotoriikka, havaintokyky sekä terveys, turvallisuus ja ravitsemus.

Tässä artikkelissa

• Speech Blubs -sovellus puheen ja kielen kehityksen tueksi
• Havaintokyvyn kehitys
• Motoriset taidot
• • Karkeamotoriset taidot
  • Hienomotoriset taidot
• Terveys, turvallisuus ja ravitsemus
• Havaitseminen, motoriikka ja fyysinen kehitys vaihtelevat eri lapsilla

Speech Blubs -sovellus puheen ja kielen kehityksen tueksi

Mitä enemmän harjoittelet, sitä enemmän opit! Tutustu yli 1 500 hauskaan ja innostavaan puuhaan pikkuisellesi.

Havaintokyvyn kehitys

Lapsen havaintokyvyllä tarkoitetaan yleensä sitä, miten ”lapsi käyttää aistejaan kerätäkseen ja ymmärtääkseen tietoa sekä reagoidakseen ympäröivään maailmaan” (School Readiness -ohjelma). Aistitiedon hyödyntäminen on vauvoille ja taaperoille avainasemassa tutkimisen, vuorovaikutuksen ja omien kokemusten ymmärtämisen kannalta.

Tämä tieto ohjaa myös heidän arjen kokemuksiaan. Siihen voi kuulua vaikkapa se, että lapsi painaa savea lujempaa kuin muovailuvahaa askarrellessaan tai kävelee varovaisesti liukkaalla alustalla. Leikki-ikäiset käyttävät tätä tietoa hahmottaakseen paremmin omaa kehoaan tilassa ja liikkuakseen riittävän sujuvasti erilaisissa puuhissa, kuten potkaistessaan palloa kaverille.

Motoriset taidot

Lapset käyttävät karkea- ja hienomotorisia taitoja tutkiakseen ympäristöään perusteellisesti ja ollakseen vuorovaikutuksessa ihmisten ja esineiden kanssa. Siksi ne ovat merkittävä osa kehitystä kasvun jokaisella osa-alueella.

Karkeamotoriset taidot

”Karkeamotorisilla taidoilla” tarkoitetaan ”koko kehon liikuttamista ja kehon suurempien lihasten, kuten käsivarsien ja jalkojen lihasten, käyttämistä”. Vauvan karkeamotoriikkaan kuuluu pään, niskan ja vartalon hallinnan opettelu, jotta hän oppii istumaan ja seisomaan. Siihen sisältyvät myös liikkumistaidot, jotka alkavat kehittyä taaperoiässä, kuten käveleminen, heittäminen ja kurkottelu.

Leikki-ikäiset oppivat hallitsemaan kehoaan yhä paremmin, mikä vahvistaa heidän itseluottamustaan ja kykyään leikkiä muiden kanssa. Esimerkiksi koordinaation kehittyessä lapset oppivat polkemaan kolmipyörää ja leikkimään hippaa.

Hienomotoriset taidot

”Hienomotorisilla taidoilla” tarkoitetaan ”yksittäisten kehonosien, erityisesti käsien ja jalkojen, pienten lihasten käyttämistä”. Lapset käyttävät hienomotoriikkaa tarttuakseen pieniin esineisiin, pitääkseen niistä kiinni ja käsitelläkseen niitä – kuten juomalasia – tai käyttääkseen välineitä, kuten saksia ja siveltimiä.

Kun leikki-ikäisten silmä-käsi-koordinaatio kehittyy, he oppivat tekemään monimutkaisempia asioita, kuten piirtämään pieniä yksityiskohtia tai pujottamaan pieniä helmiä nauhaan.

Lapset voivat harjoitella ja hioa kumpaakin motoriikan lajia erilaisten oppimiskokemusten kautta sekä omatoimisuustaitoja harjoitellessaan, kuten syödessään haarukalla tai pukiessaan vaatteita päälle.

Havaitseminen, motoriikka ja fyysinen kehitys luovat perustan lasten oppimiselle kaikilla osa-alueilla, sillä ne mahdollistavat ympäristön täysipainoisen tutkimisen ja siinä toimimisen.

Terveys, turvallisuus ja ravitsemus

Lapsen kehityksen neljäs osa-alue on terveys, turvallisuus ja ravitsemus. Lasten fyysinen hyvinvointi riippuu monista tekijöistä, kuten siitä, miten hyvin he tuntevat turvallisia ja terveellisiä tapoja ja rutiineja ja toimivat niiden mukaan – esimerkiksi opetellessaan käyttämään hammasharjaa aikuisen avustuksella.

Kun leikki-ikäisten koordinaatio kehittyy, he osaavat jo itse laittaa hammastahnaa harjaansa. Lapsen kyky pitää huolta omasta turvallisuudestaan ja terveydestään, kuten aikuiselle kertominen nälästä tai sairaana olemisesta, on äärimmäisen tärkeää ja tukee oppimista ja kehitystä kaikilla osa-alueilla.

Havaitseminen, motoriikka ja fyysinen kehitys vaihtelevat eri lapsilla

Monista eri syistä havaitsemisen, motoriikan ja fyysisen kehityksen tahti ja polku vaihtelevat pienten lasten välillä. Myös kulttuuriset ja yksilölliset erot on otettava huomioon. Joissakin kulttuureissa lapset käyttävät siveltimiä nimensä kirjoittamiseen tai syömävälineitä, jotka vaativat paljon silmä-käsi-koordinaatiota. Heidän hienomotorinen kehityksensä voi poiketa muista lapsista erilaisten elämänkokemusten vuoksi.

Myös lasten ruokamieltymykset ovat kulttuurisidonnaisia, ja he saattavat kieltäytyä ruoista, joita toisissa kulttuureissa pidetään tyypillisesti terveellisinä. Lapset, joilla on jokin vamma tai erityistarve, saattavat tarvita yksilöllisempää ohjausta tai muita mukautuksia.

Esimerkiksi lapset, joilla on fyysisiä toimintarajoitteita, saattavat tarvita apuvälineitä, mukautuksia tai teknologisia ratkaisuja liikkumisen tueksi tai välineistä kiinni pitämiseen. Myös lapset, joilla on sensoris-motorisen integraation haasteita, saattavat tarvita mukautuksia. Oikeanlaisen tuen avulla kaikki lapset voivat saavuttaa upeita tuloksia havaitsemisen, motoriikan ja fyysisen kehityksen saralla.

Karkeamotoristen taitojen kehittyminen antaa lapsille mahdollisuuden tutkia ympäristöään ja kokeilla erilaisia tapoja liikuttaa kehoaan. Kun lasten suurten lihasten liikkeet muuttuvat koordinoidummiksi ja monipuolisemmiksi, he voivat osallistua monenlaiseen fyysiseen toimintaan. Tämä kuvaa varhaislapsuuden fyysisen kehityksen tavanomaista polkua.