Lasten älykkyystesti – miksi lapsen älykkyysosamäärä kannattaa testata?

Kognitio tarkoittaa mielen prosesseja, joilla hankimme tietoa ja ymmärrystä kokemusten, oppimisen ja aistiemme kautta. Lapset oppivat koko ajan – he ovat kuin pesusieniä imiessään ja painaessaan mieleensä tietoa jo varhaisesta iästä lähtien. Joskus koulun ammattilainen, kuten opettaja, saattaa huomata lapsesi oppimiskyvyssä tiettyjä vahvuuksia tai heikkouksia. Tällöin lapsi voidaan ohjata kognitiivisiin tutkimuksiin.

Mikä on älykkyystesti?

Kognitiivisia testejä kutsutaan usein myös ÄO-testeiksi eli älykkyystesteiksi. Psykologi teettää lapsellesi erilaisia tehtäviä. Lasten älykkyystestissä arvioidaan seuraavia kognitiivisia toimintoja (ladybughouse.com, 2020):

• Kielellinen ymmärtäminen – tämä osa-alue mittaa lapsesi sanavarastoa sekä kykyä ilmaista yleistietoa ja käsitteitä
• Visuospatiaalinen hahmottaminen – mittaa lapsen kielellistä päättelyä, ymmärtämistä, käsitteenmuodostusta ja tietoa
• Joustava päättely – mittaa lapsen kykyä ratkaista uusia ongelmia aiemmasta tiedosta riippumatta
• Työmuisti – mittaa lapsen kykyä oppia, käsitellä mielessään ja säilyttää tietoa uusien tehtävien suorittamiseksi
• Prosessorinopeus – mittaa lapsen kykyä käsitellä visuaalista tietoa nopeasti ja tehdä sen perusteella ratkaisuja

Miksi lapsen älykkyysosamäärä kannattaa testata?

Tyypillisesti lasten kognitiivisia arviointeja tai älykkyystestejä tehdään silloin, kun koulussa alkaa ilmetä vaikeuksia. Lapsella saattaa olla haasteita oppimisessa, turhautumisesta johtuvaa käytöstä tai hän saattaa alkaa vältellä läksyjen tekoa.

Joskus lapsi kuitenkin ohjataan älykkyystestiin siksi, että hän suoriutuu koulussa poikkeuksellisen loistavasti. Yleisiä syitä, joita opettajat tai muut asiantuntijat mainitsevat lähetteessä, ovat:

• Kehitysvamman tai älyllisen rajoitteen tunnistaminen – kognitiivinen/ÄO-testaus auttaa poissulkemaan erilaisia oppimisvaikeuksia
• Oppimisvaikeuksien ja -häiriöiden tunnistaminen ja diagnosointi – jos lapsella on todellinen vaikeus, testi osoittaa tutkijalle ne osa-alueet, joissa tuki on tarpeen
• Kognitiivisten vahvuuksien ja heikkouksien arviointi – tämä on tärkeää luokkahuoneessa tehtävien mukautusten ja tukitoimien suunnittelussa
• Lahjakkuuden tunnistaminen – kognitiivinen arviointi voi osoittaa, onko lapsella keskimääräistä korkeampi älykkyys, jolloin häntä voidaan tukea ja haastaa vaativammilla opinnoilla
• Aivovammojen vaikutusten arviointi

Erityyppiset kognitiiviset arvioinnit

Käytettävä arviointimenetelmä riippuu lapsesi iästä. Testi tehdään rauhallisessa huoneessa, jossa ovat vain psykologi ja lapsi. Tarvittaessa pidetään taukoja. Psykologi ei myöskään käytä lapselle sanaa ”testi”, jotta vältytään turhalta suorituspaineelta. Hän saattaa sen sijaan puhua ”arvoituksista” ja ”peleistä”, mikä tekee tilanteesta lapselle mukavamman ja helpottaa mukaan heittäytymistä.

4–7 v 3 kk ikäisille – WPPSI-IV (Wechsler Preschool & Primary Scale of Intelligence Fourth Edition)

6–16 v 11 kk ikäisille – WISC-V (Wechsler Intelligence Scale for Children Fifth Edition)

Kognitiivisen testauksen eteneminen

Mitä siis tapahtuu aluksi? Lapsen älykkyystestaus on prosessi, joka etenee vaiheittain. Se ei tapahdu käden käänteessä.

1. Ensitapaaminen vanhemman ja lapsen kanssa

Tämä on arviointiprosessin ensimmäinen vaihe. Vanhemmilta kerätään taustatietoja, joihin kuuluvat kehityshistoria, koulumenestys, terveydentila, perhesuhteet ja vanhempien omat huolet, jotta lapsen tilanteesta saadaan kattava ja kokonaisvaltainen kuva. Ole psykologille mahdollisimman avoin ja rehellinen – se auttaa luomaan todenmukaisen käsityksen lapsesi tarpeista.

2. Testaus 1–2 käyntikerralla

Tämä riippuu lapsesi jaksamisesta ja yhteistyöhalusta, mutta testaus tehdään yleensä 1–2 kerran aikana. Itse jaan puheterapeuttina puheen ja kielen arvioinnit yleensä 2–3 kerralle, sillä huomaan, että noin 40 minuutin jälkeen lasten keskittyminen alkaa herpaantua.

3. Pisteiden laskenta ja tulosten tulkinta

Jokainen arviointiosio pisteytetään ja sitä verrataan standardoituihin viitearvoihin. Nämä pisteet vertaavat lapsesi suoriutumista samanikäisten tasoon.

4. Lausunnon laatiminen

Tämä on luultavasti arviointiprosessin eniten aikaa vievä vaihe. Psykologi kirjaa ylös testauksen aikana tehdyt havainnot lapsen käyttäytymisestä sekä testitulokset ja suositukset.

5. Palautekeskustelu

Psykologi käy testitulokset läpi tässä tapaamisessa yhdessä vanhempien, opettajien ja lapsen tukitiimin muiden ammattilaisten (esim. kouluterveydenhoitajan) kanssa. Tapaamisessa annetaan konkreettisia suosituksia niin kotiin kuin kouluunkin.

On tärkeää muistaa, että kaikki tehtävät tutkimukset tehdään lapsesi parhaaksi. Yritä olla tekemättä asiasta liian suurta numeroa lapsen edessä, jotta hän ei turhaan jännitä tai ajattele, että hänessä on jotain vialla. Muista valmistella etukäteen lista kysymyksistä, joita haluat kysyä ennen arviointia ja sen jälkeen!