Milloin lapsen puheesta pitäisi huolestua?
Jos lapsellasi on tässä vaiheessa vaikeuksia joidenkin äänteiden kanssa, mutta vieraammatkin ihmiset ymmärtävät häntä helposti, hänen puheensa kehittyy todennäköisesti aivan normaalisti.
Jos lapsellasi on tässä vaiheessa vaikeuksia joidenkin äänteiden kanssa, mutta vieraammatkin ihmiset ymmärtävät häntä helposti, hänen puheensa kehittyy todennäköisesti aivan normaalisti.
Tässä artikkelissa
- Äänteiden oppimisen virstanpylväät
- Fonologiset prosessit
- Muita merkkejä fonologisten taitojen viivästymisestä
Puheterapeutit eivät yleensä arvioi puheäänteitä (artikulaatiota ja fonologiaa) ennen kuin lapsi täyttää kolme vuotta. Tämä johtuu siitä, että suun lihaksisto ja motorinen ohjelmointi kehittyvät edelleen; siksi asiantuntijat eivät odotakaan lasten osaavan lausua useimpia äänteitä ennen kolmen vuoden ikää.
Äänteiden oppimisen virstanpylväät
Lyhyt vastaus: Kaikkien kuulijoiden tulisi ymmärtää lapsesi puhetta hänen ollessaan kolmevuotias.
Lapsen puheäänteiden oppiminen tapahtuu vähitellen. Koska jokainen lapsi on yksilöllinen ja kehitys vaihtelee, äänteiden omaksumiselle on tyypillinen ikähaarukka.
- 1–2-vuotiaat: P, M, B, T, D, N, W, H
- 2–3-vuotiaat: K, G, F, J
- 3–5-vuotiaat: S, Z, L, V, SH, TSH, DZH, R
- 5–6-vuotiaat: R-konsonanttiyhtymät, TH
Jos lapsesi ei hallitse yllä mainittuja äänteitä kyseiseen ikään mennessä, ota yhteyttä paikalliseen puheterapeuttiin artikulaation arviointia varten.
Myöhemmin kehittyvät äänteet ja niiden selitykset on lueteltu alla. Näihin äänteisiin kuuluvat:
- ”R” – Tämä sisältää R-konsonanttiyhtymät (kuten sanassa ”prinsessa”) ja vokaaliväriset R-äänteet englannissa
- Soinnillinen ”th” (esim. englannin sanoissa brother ja those)
- Soinniton ”th” (esim. englannin sanoissa thumb ja bath)
- L-konsonanttiyhtymät (esim. klaasi ja sleadi tai englannin blue & slide)
- ”S” – Lateraalinen lispestys eli ”sorahtava/märkä” ässä (kuulostaa Aku Ankalta!) ei kuulu normaaliin kehitykseen, ja puheterapia on todennäköisesti tarpeen, sillä lapsi ei yleensä pysty korjaamaan sitä itse. Vie lapsi arviointiin heti, kun huomaat tällaisen äännevirheen. Dentaalinen eli kielen hampaiden väliin työntävä lispestys voi korjaantua itsestään; voi kuitenkin olla viisasta hakeutua arviointiin kolmevuotiaana myös lapsen nielemismallin tarkistamiseksi.

Jos lapsesi EI hallitse L-konsonanttiyhtymiä tai R-äännettä kuusivuotiaana (esikoulussa), ota yhteyttä puheterapeuttiin ja varaa aika artikulaation arviointiin. Jos lapsi ei hallitse ”TH”- tai ”S”-äännettä seitsemänvuotiaana (ensimmäisellä luokalla), ota yhteyttä puheterapeuttiin artikulaation arvioimiseksi. Artikulaatiovaikeudet tarkoittavat kyvyttömyyttä tuottaa äänteitä suun, kielen tai huulten virheellisen liikeradan tai ääntöpaikan vuoksi.
Fonologiset prosessit
Pidempi vastaus: Puheäänteiden häiriöitä on erilaisia
Jos sinä (vanhemmat/hoitajat), läheiset ystävät ja sukulaiset ymmärrätte suurimman osan kolmevuotiaan lapsenne puheesta, mutta vieraammat ihmiset eivät, se voi olla syy huoleen. Kun lapsen puheesta on vaikea saada selvää vielä kolmen vuoden iän jälkeen, syynä on usein puheäänteiden häiriö, jossa lapsi korvaa järjestelmällisesti äänteitä toisilla. Näitä kutsutaan fonologisiksi prosesseiksi
(tämä on eri asia ja monimutkaisempi kuin pelkkä artikulaatiovirhe). Tämä häiriö voi vaihdella lievästä vaikeaan, ja se tulisi tunnistaa ja hoitaa jo kolmevuotiaana, jotta voidaan korjata ja ennaltaehkäistä myöhempiä fonologisten taitojen haasteita.
Fonologisia taitoja pidetään lukemaan oppimisen peruskivinä. Vahvat fonologiset taidot auttavat lasta tunnistamaan ja käsittelemään oman kielen äänteitä. Tällaisia taitoja ovat muun muassa riimittely, tavujen laskeminen, äänteiden yhdistäminen ja erotteleminen, alkusoinnut (esim. Vesi vanhin voitehista) ja monet muut. Toisin kuin artikulaatiovirheessä, fonologisessa häiriössä lapsella on vaikeuksia oppia ja hahmottaa puheäänteiden järjestelmää – hänen kuulossaan ei ole mitään vikaa, mutta hänen on vaikea erottaa samankaltaisia äänteitä toisistaan ja tuottaa niitä oikein. Kolme yleisintä fonologista prosessia ovat:
- Frontaaminen eli etistyminen (esim. Kala → Tala, Koti → Toti)
- Klusiilistuminen (esim. Suu → Tuu, engl. Fish → Pish)
- Sanaloppuisten konsonanttien poisjättö (esim. Takki → ta_, heposet → hepo_)

Muita merkkejä fonologisten taitojen viivästymisestä
Leikki-ikäisellä lapsella voi olla vaikeuksia:
- Oppia loruja tai heikompi kiinnostus kuunnella riimirunoja tai -tarinoita
- Laskea tavuja
- Tunnistaa toistuvia äänteitä tai alkusointuja
Kouluikäisellä lapsella voi olla vaikeuksia:
- Tunnistaa sanassa kuulemansa äänne (esim. ”Mikä on sanan ’kissa’ ensimmäinen äänne?”)
- Yhdistää yksittäisiä äänteitä sanaksi lukemista varten
- Keksiä riimisanoja
- Sekoittaa keskenään samankuuloisia sanoja (esim. puuro vs. puro tai kuusi vs. kuusi).
Kaikki lapset käyttävät fonologisia prosesseja puheen ja kielen kehittyessä, mutta kolmen vuoden ikään mennessä useimpien prosessien pitäisi olla jo väistynyt. Jos haluat lisätietoa puheäänteiden oppimisesta, lasten puheen ymmärrettävyydestä, fonologisista prosesseista tai haluat varata konsultaation puheterapeutti ja sertifioidun käyttäytymisanalyytikon Martie Krolin kanssa, vieraile osoitteessa MiniMeManagement.com
Kirjoittanut Martie Krol