Artikulaatioterapia: Kattava opas vanhemmille

Asiantuntijat pitävät tätä puheäänteiden motorisen tuottamisen ”äännevirheenä”. American Speech-Language-Hearing Association (ASHA) raportoi, että ”Artikulaatiomenetelmät kohdistuvat jokaiseen äännepoikkeamaan, ja terapeutti valitsee ne usein silloin, kun lapsen virheiden oletetaan johtuvan motorisista syistä; tavoitteena on tavoiteäänteen tai -äänteiden oikea tuottaminen.”

Tervetuloa kattavien oppaidemme sarjaan, joka kokoaa yhteen blogikirjoituksia tärkeistä teemoista, joihin pureudutaan syvemmin blogissamme. Tässä oppaassa käsitellään kaikkea sitä, mitä vanhempien tulee tietää artikulaatioterapian diagnoosista, oireista ja lähestymistavoista.

Artikulaatioterapia Speech Blubs -sovelluksella

Yli 1 500 hauskan ja opettavaisen harjoituksen ansiosta Speech Blubs on loistava tapa harjoitella artikulaatiota kotona. Aloita ilmainen kokeilujaksosi ja seuraa, kuinka lapsesi oppii uusia äänteitä, sanoja tai lauseita saman tien!

Vaihe 1: Mikä on artikulaatiohäiriö?

Stanford Children’s Health selittää: ”Artikulaatiohäiriö on kyvyttömyys tuottaa tiettyjä sanan äänteitä oikein tietyn iän jälkeen. Sanan äänteitä voi jäädä pois, niitä voi tulla lisää, ne voivat vääristyä tai vaihtua toisiin. On hyvä muistaa, että jotkin äännepoikkeamat voivat johtua murteesta tai aksentista, eivätkä ne ole puhevirheitä. Artikulaatiohäiriön merkkejä voivat olla esimerkiksi:”

• Äänteiden poisjättäminen sanoista (esimerkiksi sanotaan ”oulu” sanan ”koulu” sijaan)
• Äänteiden lisääminen sanoihin (esimerkiksi sanotaan ”peliin” sanan ”peli” sijaan epätyypillisellä äänteellä)
• Äänteiden vääristyminen sanoissa (esimerkiksi äännetään äänne epäselvästi tai suhisten)
• Äänteiden korvaaminen toisilla sanoissa (esimerkiksi sanotaan ”jato” sanan ”kato” tai ”laatikko” sijaan).

Vaihe 2: Syiden ymmärtäminen

Vanhempien on hyvä ymmärtää, että lasten puhevaikeuksille on monia eri syitä. Taustalla voi olla kehityksellinen häiriö, geneettinen oireyhtymä, kuulonalenema tai aivovaurio.

On myös tärkeää muistaa, ettei tilannetta pidä ottaa henkilökohtaisesti ja että jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa. Kyse ei ole huonosta vanhemmuudesta eikä se johdu sinusta.

Hengähdä syvään ja etene päivä kerrallaan. Lapsesi haluaa puhua aivan yhtä paljon kuin sinäkin.

Vaihe 3: Kuinka yleistä tämä on?

Vaikka useimmat kiireiset vanhemmat toivovat lastensa vain kasvavan ulos tällaisista vaikeuksista, useimmat tarvitsevat jonkinlaista tukea. Ammattilaisen avun hakemisen tulisi olla vanhempien ensisijainen valinta, mutta älä unohda Speech Blubsia! Sovelluksessamme on pelejä ja puheharjoituksia, jotka on suunniteltu yhdessä puheterapeuttien kanssa, jotta lapsesi voi harjoitella puheterapeuttia odotellessa tai jopa terapiajaksojen välillä!

Tilanteen hahmottamiseksi Yhdysvaltain terveysviraston (NIH) alainen National Institute on Deafness and Other Communication Disorders (NIDCD) tarjoaa muutamia nopeita tilastoja:

Ääni, puhe, kieli ja nieleminen

• Lähes yhdellä 12:sta (7,7 prosentilla) 3–17-vuotiaasta lapsesta Yhdysvalloissa on ollut ääneen, puheeseen, kieleen tai nielemiseen liittyvä häiriö viimeisten 12 kuukauden aikana.¹
• Lapsista, joilla on äänen, puheen, kielen tai nielemisen häiriö, 34 prosentilla 3–10-vuotiaista on useita vuorovaikutus- tai nielemishäiriöitä, kun taas 11–17-vuotiaista useita häiriöitä on 25,4 prosentilla.¹
• 3–17-vuotiailla pojilla on todennäköisemmin äänen, puheen, kielen tai nielemisen häiriö kuin tytöillä (9,6 prosenttia verrattuna 5,7 prosenttiin).¹
• Äänen, puheen, kielen tai nielemisen häiriöiden esiintyvyys on korkein 3–6-vuotiailla lapsilla (11,0 prosenttia), verrattuna 7–10-vuotiaisiin (9,3 prosenttia) ja 11–17-vuotiaisiin (4,9 prosenttia).¹
• Lähes yhdellä kymmenestä eli 9,6 prosentilla mustista lapsista (3–17-vuotiaat) on äänen, puheen, kielen tai nielemisen häiriö, verrattuna 7,8 prosenttiin valkoisista lapsista ja 6,9 prosenttiin latinalaisamerikkalaistaustaisista lapsista.¹

Havainnollistaakseen asiaa entisestään ASHA esittelee lasten artikulaation virstanpylväät. Alla oleva taulukko näyttää iät, jolloin useimmat englantia puhuvat lapset omaksuvat eri äänteet. Useampaa kieltä oppivat lapset saattavat omaksua tietyt äänteet aiemmin tai myöhemmin.

3 kuukauden iässä

Ääntelee kujertelemalla

5 kuukauden iässä

Naurelee ja tuottaa leikkisiä äänteitä

6 kuukauden iässä

Tuottaa puheenkaltaista jokellusta, kuten pu, ba, mi, da

1 vuoden iässä

Jokeltaa pidempiä äännepötköjä, kuten mimi, tapa, bababa

3 vuoden iässä

Sanoo sanoissa äänteet m, n, h, p, b, t, d, k, g ja f;
Tuttujen ihmisten on helppo ymmärtää lapsen puhetta

4 vuoden iässä

Sanoo sanoissa äänteet j ja v;
Saattaa yhä tehdä virheitä äänteissä s, sh, l ja r;
Useimpien ihmisten on helppo ymmärtää lapsen puhetta

Jos lapsesi tuntuu olevan näitä yleisiä virstanpylväitä jäljessä, ota yhteyttä puheterapeuttiin lapsen tilanteen arvioimiseksi. Mitä varhaisemmin nämä asiat tarkistetaan, sitä nopeammin voidaan poissulkea muut seikat, kuten fonologisen prosessoinnin haasteet.

Vaihe 4: Voiko puheterapia auttaa?

Etenkin taloudellisesti epävarmoina aikoina moni vanhempi miettii, onko terapiassa käynti ajan ja rahan arvoista. Tutkimukset osoittavat, että kohdennettu terapia auttaa useimpia lapsia heidän yksilöllisestä tilanteestaan riippuen.

Pedia Plex huomauttaa, että puheterapeuteilla ”on käytössään monenlaisia artikulaatiotestejä, joiden avulla voidaan tunnistaa lapsen yksilölliset tarpeet. He voivat myös arvioida suun rakennetta ja lihaksistoa nähdäkseen, vaikuttavatko nämä suun motoriset toiminnot siihen, miten lapsi puhuu ja muodostaa äänteitä.” Fonemeiden ääntämisvaikeuksien selvittämiseen on olemassa 7-vaiheinen prosessi. Jos haluat lisätietoja, lue New Jerseyn puheterapeutin Stacie Bennettin kirjoittama blogikirjoitus: ”Artikulaatioterapian 7 vaihetta”.

Kun tiedät, mitkä äänteet tuottavat vaikeuksia, meiltä löytyy käytännön menetelmiä, pelejä ja puheterapiaharjoituksia niiden parissa työskentelyyn. Tutustu muihin aihetta käsitteleviin blogikirjoituksiimme:

• B-äänteen artikulaatioterapia – hallitaan kolmen vuoden ikään mennessä: paina huulet yhteen, poksauta huulet auki ja anna äänen hyristä.

• H-äänne – hallitaan kolmen vuoden ikään mennessä: /h/ tuotetaan supistamalla äänihuulia sen verran, että ilmavirta kohtaa vastusta, muttei niin paljon, että syntyisi soinnillinen äänne.

• Pehmeiden ja suhahtavien äänteiden artikulaatioterapia – hallitaan kouluikään mennessä: aloita toistamalla äännettä hitaasti ja selkeästi lapsellesi, ja jos lapsesi rakastaa junia, leikkikää niillä usein ja toistelkaa innolla ”tsuk-tsuk!”-ääntä.

• L-äänteen artikulaatioterapia – hallitaan kuuden vuoden ikään mennessä: harjoitelkaa laulamalla ”la, la, la, la”.

• Lispauksen artikulaatioterapia – Näytä lapsellesi, miten kieli asetetaan suulaen etuosaan aivan etuhampaiden taakse ennen kuin äänne tuotetaan puhaltamalla ilmaa. Kun tämä onnistuu oikein, pyydä häntä sanomaan äänne useita kertoja peräkkäin: /s/, /s/, /s/.

• Mahtava M-äänne – hallitaan kolmen vuoden ikään mennessä: ”ma, ma, ma, ma” on yksi ensimmäisistä äänne- ja tavuyhdistelmistä, sillä se tehdään painamalla huulet yhteen – tämä on yksi varhaisimmista motorisista taidoista, joita lapsemme oppivat.

• NG-äänteen artikulaatioterapia – hallitaan kuuden vuoden ikään mennessä: aloita harjoittelu kokeilemalla tavuja kuten ”ing”, ”ang” ja ”ung”.

• R-äänteen artikulaatioterapia – hallitaan kuuden vuoden ikään mennessä: aloita harjoittelu karjumalla kuin leijona tai huutamalla ”arrr!” kuin merirosvo.

• S-äänne – hallitaan usein kouluikään mennessä. Selkeän s-äänteen tuottamiseksi kieli nousee ylös lähelle hammasvallia ja kitalakea. Tämä liike muodostaa kielen keskelle pienen uoman, jota pitkin ilmavirta kulkee. Koska kieli kaventaa tilaa, josta hengitysilma kulkee ulos, s-äänteessä kuuluu hento sihahtava sointi.

• SH-äänne – hallitaan noin seitsemän vuoden iässä: helpoin tapa kokeilla, osaako lapsi tuottaa sh-äänteen, on pyytää häntä laittamaan sormi suun eteen ja sanomaan ”SHHHH”, aivan kuin hän kertoisi salaista asiaa.

• T- ja D-äänteiden artikulaatioterapia – hallitaan kuuden vuoden ikään mennessä: aloita harjoittelu vahvistamalla kielilihasta pyytämällä lasta pitämään muroa tai pientä karkkia kielenkärjellä vasten ylähammasvallia.

Tarkempaa tietoa artikulaatioterapian peleistä löydät tästä blogikirjoituksesta:

• 6 lasten peliä artikulaatioterapiaan – Tässä on loistavia pelejä, joita voit kokeilla silloinkin, kun lapsesi on vaikea pysyä paikoillaan!

Jos sinulla on kysyttävää tai huomaat lapsesi jäävän jälkeen ikätovereistaan, kysy puheterapeutilta artikulaatioterapiasta. Sillä välin kokeile Speech Blubsia, jotta saisit paremman kuvan siitä, missä vaiheessa lapsesi on edellä mainittuihin virstanpylväisiin nähden. Ja sovelluksesta löytyy myös runsaasti pelejä ja harjoituksia pitämään lapsesi aktiivisena, kun työskentelet kotona!