Mitä puheen apraksia on ja miten se diagnosoidaan?
Tässä artikkelissa Apraksia ja Speech Blubs -sovellus Puheen apraksia numeroina Puheen apraksian merkit ja oireet Puheen apraksian arviointi ja diagnoosi Puheterapeutin tarina: Serkkuni, jota kukaan ei...
Tässä artikkelissa
- Apraksia ja Speech Blubs -sovellus
- Puheen apraksia numeroina
- Puheen apraksian merkit ja oireet
- Puheen apraksian arviointi ja diagnoosi
- Puheterapeutin tarina: Serkkuni, jota kukaan ei ymmärtänyt
Lapsuusiän puheen apraksia (CAS) voi johtua tunnetusta neurologisesta vauriosta, liittyä monimutkaisiin neurobehavioraalisiin häiriöihin, joiden alkuperä on tunnettu tai tuntematon, tai esiintyä idiopaattisena neurogeenisenä äännevirheenä. Liikesarjojen tila-aikaisten parametrien suunnittelun ja/tai ohjelmoinnin perushäiriö johtaa virheisiin puheäänteiden tuotossa ja prosodiassa.
ASHA, 2007b, Definitions of CAS section, para. 1
Huh! Mitä tuo edes tarkoittaa? Yksinkertaisesti sanottuna: kun lapsella diagnosoidaan CAS, hän tietää tarkalleen, mitä haluaa sanoa, mutta hänen puhe-elintensä toiminta (suu, kieli, lihasheikkous) estää häntä tuottamasta äännettä selkeästi. Saatat joutua pyytämään lasta toistamaan sanomansa useita kertoja, etkä silti välttämättä ymmärrä, mitä hän yrittää kertoa.
Apraksia ja Speech Blubs -sovellus
Speech Blubs on kielenkehitystä tukeva sovellus, jossa on laaja, yli 1 500 harjoituksen kirjasto, kasvofilttereitä, ääniohjattuja tehtäviä ja opettavaisia bonusvideoita.
Sovellus kehitettiin alun perin lapsille, joilla on autismi, Downin oireyhtymä tai puheen apraksia! Sovellus hyödyntää videomallinnusta, joka on tutkitusti toimiva menetelmä autismikirjon lasten innostamiseen. Aloita ilmainen kokeilujaksosi jo tänään ja tutustu hauskoihin aktiviteetteihin, joissa opitaan numeroita, värejä, muotoja, eläimiä ja paljon muuta!
Puheen apraksia numeroina
- Se ei ole kovin yleinen; sitä esiintyy 1–2 lapsella tuhannesta,
- Sitä esiintyy enemmän pojilla kuin tytöillä,
- Lapsilla, joilla on synnynnäinen CAS, on suurempi todennäköisyys saada myöhemmin kielellisen erityisvaikeuden, lukemisen tai kirjoittamisen häiriön diagnoosi (Lewis ym., 2004; Lewis & Ekelman, 2007),
- Puheen apraksiaa tai sen piirteitä on havaittu useammin lapsilla, joilla on diagnosoitu hauras X -oireyhtymä, galaktosemia tai velokardiofasiaalinen oireyhtymä (Kummer, Lee, Stutz, Maroney, & Brandt, 2007),
- Vaikka lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö, todetaan usein puheen ja kielenkehityksen vaikeuksia, se EI tarkoita, että heillä diagnosoitaisiin automaattisesti puheen apraksia.
https://www.youtube.com/watch?v=-chvTL9C2lY
Katso tämä video saadaksesi lyhyen yleiskatsauksen puheen apraksiasta.
Puheen apraksian merkit ja oireet
Tällä hetkellä ei ole yhtä selkeää tunnusmerkkiä, joka erottaisi puheen apraksian muista äännevirheistä. On kuitenkin olemassa tiettyjä piirteitä, joita on havaittu johdonmukaisesti lapsilla, joilla on diagnosoitu CAS:
- Epäjohdonmukaiset virheet vokaaleissa ja konsonanteissa toistettaessa tavuja tai sanoja. Tämä tarkoittaa, että lapsi voi sanoa sanan ”pallo” oikein kolme kertaa peräkkäin, mutta ei enää neljännellä kerralla.
- Pidentyneet ja katkonaiset tauot sanojen ja äänteiden välillä. Lapsi, jolla on tämä piirre, saattaa pitää outoja taukoja lauseita sanoessaan tai pätkiä sanoja ”paloiksi”, mikä voi tehdä viestinnästä vaikeaa ja hankalasti seurattavaa.
- Epätarkoituksenmukainen prosodia tarkoittaa, että lapsen äänenkäytössä äänenvoimakkuus vaihtelee odottamattomasti (liian kovaa tai hiljaa) tai puhe on nasaalista. Lapsi ei useinkaan itse huomaa tätä.
- Puheliikkeiden hakeminen on hyvin yleinen merkki, jonka olen havainnut asiakkaillani. Se on helppo huomata, koska lapsi liikuttaa suutaan aivan kuin hän puhuisi, mutta ääntä ei kuulu. Se näyttää toisinaan työläältä ja voi viedä paljon huomiota.
- Tavallista hitaampi puhe johtuu siitä, että lapsi joutuu keskittymään tarkasti siihen, miten hänen tulisi puhua.
Kun lapsella epäillään puheen apraksiaa, voi esiintyä myös muita kuin puheeseen liittyviä vaikeuksia. Tällaisia oireita voivat olla: suun alueen aistiherkkyys (joko yli- tai aliherkkyys), karkea- ja hienomotoriikan viivästymät, syömisvaikeudet sekä raajojen apraksia (käsien tai jalkojen lihasheikkous tai kömpelyys).
https://www.youtube.com/watch?v=WhtuEM9tE-k
Puheen apraksian erottaminen muista puheen tuoton häiriöistä: Videoesimerkkejä fonologisesta häiriöstä ja dysartriasta
Puheen apraksian arviointi ja diagnoosi
Lapset, joilla epäillään puheen apraksiaa, tulisi ohjata puheterapeutille perusteellista arviointia ja diagnoosia varten. Arviointi koostuu erilaisista standardoiduista ja epästandardoiduista menetelmistä, kuten vanhempien haastattelusta. Puheterapeutti ei ainoastaan tee testejä, vaan tutkii myös oraalimotoriikan. Tällöin hän katsoo lapsesi suuhun nähdäkseen suun rakenteet. Lisäksi hän arvioi motorisia liikkeitä, joita lapsesi osaa tai ei osaa tehdä. Tämä voi sisältää hymyilemisen tai pusuhuulten tekemisen. Tämä on tärkeää, koska lapset, joilla ei ole apraksiaa, suoriutuvat näistä tehtävistä helposti ja ilman vaikeuksia.
Arvioinnin jälkeen voi seurata useita asioita.
Näitä voivat olla:
- CAS-diagnoosi tai muu puheen tuoton häiriön diagnoosi (esim. artikulaatio- ja/tai fonologinen häiriö) – katso muista artikkeleistani lisätietoja aiheesta artikulaatiohäiriöt vastaan fonologiset häiriöt;
- Kuvaus häiriön piirteistä ja vaikeusasteesta;
- Niiden tekijöiden tunnistaminen, jotka saattavat vaikuttaa puhehäiriöön;
- Kuntoutussuositukset viestinnän kokonaisvaltaisen toimivuuden tukemiseksi, mukaan lukien puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät (AAC). AAC-menetelmät tarjoavat lapsellesi tavan kommunikoida, jos puheen tuoton häiriö on erittäin vaikea. Näihin voivat kuulua tukiviittomat, kuvataulu tai iPad-sovellus, joka puhuu lapsen puolesta.
- Puhutun kielen (kuullun ymmärtämisen ja puhumisen) häiriön diagnosointi;
- Lukivalmiuksien (lukemisen ja kirjoittamisen) haasteiden tunnistaminen;
- Lukutaidon kehittymisen seuranta koulussa puheterapeutin ja muiden ammattilaisten toimesta oppilailla, joilla on todettu puheen tuoton häiriö;
- Suositukset moniportaisesta tukijärjestelmästä lapsen koulussa puheen ja kielen kehityksen tukemiseksi; sekä
- Jatko-ohjaus muille ammattilaisille tarpeen mukaan, kuten
- toimintaterapeutille ei-kielellisten, aistisäätelyn tai hienomotoriikan haasteiden vuoksi;
- fysioterapeutille, jos karkeamotoriset taidot tai yleinen lihastonus herättävät huolta;
- lastenneurologille, jos havaitaan neurologisia oireita (esim. mahdollisia kohtauksia, vapinaa tai tasapainovaikeuksia); sekä
- perinnöllisyyslääkärille, jos lapsen sairaushistoria tai sukuanamneesi viittaa mahdolliseen geneettiseen neurobehavioraaliseen oireyhtymään (esim. hauras X -oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, dysmorfologia).
Lue lisää: ASHA: ”Childhood Apraxia of Speech” 2011
https://www.youtube.com/watch?v=KMkgSwHPDt0&disable_polymer=true
Lapsuusiän puheen apraksian määritelmä ja kuvaukset
Puheterapeutin tarina: Serkkuni, jota kukaan ei ymmärtänyt
Minulla oli lapsena serkku, jota en nähnyt usein, mutta aina tavatessamme huomasin, että hänen puhettaan oli todella vaikea ymmärtää. Meidän kaikkien oli pyydettävä häntä toistamaan sanomansa, ja toisti hän miten monta kertaa tahansa, emme silti ymmärtäneet, mitä hän yritti kertoa. Puheterapeutti diagnosoi Nicolaksella myöhemmin lapsuusiän puheen apraksian.
Vuodet kuluivat Nickin peruskouluaikaan, eikä hänen puheensa kohentunut. Nyt ajateltuna vain noin 25 % hänen puheestaan oli ymmärrettävää, kun hän aloitti lukion. Tässä vaiheessa hän ei enää saanut puheterapiaa, koska koulu katsoi, ettei hän edistynyt riittävästi ollakseen enää palveluiden piirissä. Tätini ja enoni eivät pitäneet yksityistä puheterapiaa tarpeeksi tärkeänä viedäkseen Nickiä sinne, joten valitettavasti hänen puheensa ei koskaan parantunut.
Olin häissä muutama vuosi sitten ja istuin samassa pöydässä Nicolaksen kanssa, joka opiskelee nykyään MIT:ssä ja on erittäin fiksu nuori mies. Mieheni kääntyi puoleeni ja sanoi: ”En ymmärtänyt sanaakaan siitä, mitä hän sanoi. Mikä hänen puheessaan on?”
Kerron tämän tarinan kahdesta syystä:
(1) Haluan sinun tietävän, kuinka tärkeää on puolustaa lapsesi oikeuksia ja vaatia palveluita. Jos koulu tai päiväkoti ei niitä tarjoa, selvitä mahdollisuudet terapiaan muualta. Jos tätini ja enoni olisivat taistelleet kovemmin, voin vakuuttaa, ettei Nicholas kuulostaisi kaksikymppisenä siltä miltä hän nyt kuulostaa.
(2) Terapia on vain pieni osa päivää. Sinun on harjoiteltava asioita ahkerasti myös kotona. Tämä pätee IHAN KAIKKIIN PUHEEN HÄIRIÖIHIN!
Speech Blubs -sovellus on yksi työkalu, jota voit käyttää kotona puheen harjoitteluun. Käy lukemassa vanhempien kokemuksia ja arvosteluja.
Lataa Speech Blubs -sovellus hauskoja, innostavia tehtäviä varten ja aloita harjoittelu jo tänään!
Kirjoittanut Stacie Bennett