Miten isät vaikuttavat lastensa kielen kehitykseen

Mitä tapahtuu perheissä, joissa ei ole äitiä? Joissa on kaksi isää? Vaikuttaako se lapsen puhe- ja kielitaitoon?

Uutta tutkimustietoa

North Carolinan yliopiston uusi tutkimus on osoittanut, että perheissä, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä, isillä oli 2–3 vuoden iässä suurempi vaikutus lastensa kielen kehitykseen kuin äideillä.

Suurin osa aiemmasta tutkimuksesta keskittyi vain äiteihin, mutta tämä tutkimus halusi selvittää, mikä rooli isillä on puheen oppimisessa.

https://www.instagram.com/p/B_fXsaeA9-7

Miten tutkimus tehtiin?

Science Daily

Mitä ”monipuolinen sanavarasto” sitten tarkoittaa? Vanhemmilla, jotka käyttävät vaihtelevasti sanoja, kuten synonyymejä ja vastakohtia, on monipuolinen sanavarasto. Sen sijaan, että sanoisit aina ”muki”, voit käyttää sen tilalla sanaa lasi tai pullo.

Lisäksi isät puhuvat lapsille yleensä eri tavalla kuin äidit. En tarkoita, että äänensävy olisi erilainen, vaan tapa, jolla he selittävät ja puhuvat asioista. Tämän kokeminen on lapsille tärkeää, sillä kaikki ihmiset heidän elämässään eivät tule puhumaan heille samalla tavalla.

Nämä havainnot korostavat, että kahden työssäkäyvän vanhemman perheissä isät tulisi ottaa mukaan kaikkiin toimiin, joilla tuetaan kielen kehitystä ja kouluvalmiutta.

Oma kokemukseni

Nyt kun olemme kaikki karanteenissa, olemme ottaneet vastaan haasteen tyttäremme opettamisesta kotona. Vaikka hän on vasta esikouluiässä, haluamme tukea hänen oppimistaan kaikin mahdollisin tavoin. Vuorottelemme mieheni kanssa päiviä, jotta häntä opetetaan eri tavalla ja asioita selitetään monipuolisesti. Jos sinun vastuullasi on nyt kotiopetus, suosittelen lämpimästi kokeilemaan samaa, mikäli mahdollista.

Huomasin, että tämän ansiosta tyttäreni kuulee oppituntien aikana erilaista kieltä ja sanastoa. Mieheni on englanninopettaja, joten huomaan hänen käyttävän edistyneempää sanastoa kuin mitä minä yleensä käyttäisin tytärtämme opettaessani.

Toisaalta huomaan, että kun itse selitän käsitteitä, puhun usein hitaammin ja käytän pidempiä lauseita. Pyydän häntä myös toistamaan juuri kertomani tiedon. Esimerkiksi maanantaina opettelimme A-kirjainta. Kun olimme saaneet kirjainten jäljentämisen valmiiksi, kysyin häneltä, mikä kirjain se oli, ja pyysin häntä nimeämään kirjaimeen liittyvän esineen.

Näin tekemällä pystyin tarkistamaan hänen ymmärryksensä ja näkemään, jäikö hänelle mieleen opettamani asiat!

Muita havaintoja?

Tässä on toinen asia, joka artikkelissa mainitaan: ”Tutkimuksen toissijainen havainto oli, että laadukas varhaiskasvatus ensimmäisen kolmen elinvuoden aikana oli yhteydessä parempiin tuloksiin 3 vuoden iässä tehdyssä kielellisen ilmaisun testissä. Päivähoidolla oli kuitenkin vähemmän merkitystä kuin perheen kielenkäytöllä.”

Tämä tarkoittaa, että tavalla, jolla perhe on vuorovaikutuksessa ja puhuu lapselleen, on enemmän painoarvoa kuin päivähoidolla!

Minusta tämä havainto oli kiehtova. Kun etsimme tyttärellemme hoitopaikkaa, halusin tietää opettajien kokemuksesta, siitä, mitä toimintoja heillä olisi puheen ja kielen tukemiseksi ... kaikkia niitä hulluja kysymyksiä, joita puheterapeuttiäiti keksii!

Vaikka on tärkeää, että lapset altistuvat erilaiselle sanastolle, kielelle ja murteille päiväkodissa, tämä tutkimus osoittaa, että kotona käytävät keskustelut ovat vielä merkittävämpiä!

Tutkijat havaitsivat myös aiempien tutkimusten mukaisesti, että vanhempien koulutustasolla oli merkittävä vaikutus lasten kielellisiin taitoihin.