Onko taaperosi keskittymiskyky tyypillinen?

Moninaisuuden huomioimiseksi on hyvä muistaa, että neurotyypillisten lasten keskittymiskyky voi olla hyvinkin erilainen kuin ADHD-oireisten tai autismikirjolla olevien lasten. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme lasten keskittymiskykyä hahmottaaksemme, kuinka erilaisia lapset voivatkaan olla.

Tässä artikkelissa

• Yleinen nyrkkisääntö
• • Keskimääräinen keskittymisaika iän mukaan
• Lapsen keskittymiskyvyn vahvistaminen
• Autismikirjon häiriö (ASD) ja keskittymiskyky
• ADD ja ADHD
• Ruutuaika
• Tsemppiä arkeen

Toisaalta tohtori Ralph Lewis Toronton Sunnybrook Health Sciences Centre -sairaalasta toteaa: ”Itse asiassa ihmisillä, jotka ovat poikkeuksellisen keskittyneitä (keskittymiskyvyn kellokäyrän äärioikeassa laidassa), on myös vaikeuksia. Heillä on taipumus olla pikkutarkkoja, pakonomaisia, joustamattomia ja perfektionistisia, ja kokonaiskuva saattaa heiltä helposti hukkua.”

Siksi on tärkeää arvostaa sitä, missä lapsesi on juuri nyt, ja nauttia hänen omasta polustaan.

Yleinen nyrkkisääntö

Asiantuntijoilla on yleinen nyrkkisääntö neurotyypillisten lasten keskimääräisen keskittymisajan arvioimiseen. Kerro 2–5 minuuttia lapsen jokaisella ikävuodella. Tämä vaihteluväli ottaa huomioon sen, että JOKAINEN lapsi on todella erilainen.

Lapsen kehityksen asiantuntijat arvioivat yleensä, että kohtuullinen odotettavissa oleva keskittymisaika on kaksi tai kolme minuuttia per ikävuosi. Se on aika, jonka neurotyypillinen lapsi pystyy ylläpitämään keskittymistään tiettyyn tehtävään.

Keskimääräinen keskittymisaika iän mukaan

Ikä

Keskittymisajan kesto

2

4–10 min

3

6–15 min

4

8–20 min

5

10–25 min

6

12–30 min

7

14–35 min

8

16–40 min

9

18–45 min

10

20–50 min

Lähde: redcrayonimagination.com

On hyvä huomioida, että jotkut kehitystutkijat asettavat ylärajaksi viisi minuuttia per lapsen ikävuosi, mikä tarkoittaa, että 2-vuotias voisi pystyä keskittymään tehtävään jopa 10 minuuttia kerrallaan. Nämä ovat tietysti vain yleistyksiä. Se, kuinka kauan lapsi todella pystyy keskittymään, riippuu pitkälti monista tekijöistä, kuten:

1. Ympäröivien äänien ja häiriötekijöiden määrä,
2. Nälkäisyys tai epäterveellinen ruokavalio,
3. Luontainen taipumus tavoitteellisuuteen,
4. Stressin määrä,
5. Lapsen väsymys / vuorokaudenaika,
6. Lapsen yleinen terveydentila – on vaikea keskittyä, jos jonnekin sattuu tai koskee,
7. Kuinka paljon passiivista ruutuaikaa lapsella on ollut,
8. Kuinka paljon laadukasta aikaa vanhempien kanssa lapsi on saanut,
9. Mahdolliset oireyhtymät, sairaudet tai masennus,
10. sekä se, kuinka kiinnostunut lapsi on kyseisestä puuhasta.

Jos lapsesi keskittymiskyky on kuitenkin keskimääräistä lyhyempi, siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Yksi tapa on toimia ennaltaehkäisevästi ja ottaa lapsi mukaan leikkeihin ja puuhiin, jotka harjoittavat keskittymiskykyä. Tässä on muutamia keinoja:

Lapsen keskittymiskyvyn vahvistaminen

Tässä on muutamia yksinkertaisia keinoja, jotka voivat auttaa lastasi keskittymään paremmin:

• Käytä puuhia, jotka innostavat lasta luovuuteen.
• Tee tehtävästä hauska, jos mahdollista.
• Liitä tehtävä johonkin, mistä lapsi on valmiiksi kiinnostunut.
• Kokeile stressileluja ja hypisteltäviä esineitä (kuten sormihyrriä), joita lapset voivat pyöritellä käsissään keskittyessään samalla muihin tehtäviin.
• Tarkista tilanne usein. Jaa tehtävät pienempiin osiin. Anna kannustusta ja palkintoja.
• Järjestä lyhyitä liikkumistaukoja.
• Ole fyysisesti lähellä, kun annat ohjeita.
• Harjoitelkaa keskittymistä tukevia puuhia, kuten palapelejä, rakentelusarjoja jne.
• Huolehdi syömisestä, juomisesta ja vessakäynneistä.
• Kehu toivottua ja myönteistä käytöstä.
• Tiedosta, milloin on aika pyytää apua.

Autismikirjon häiriö (ASD) ja keskittymiskyky

Useimmilla lapsilla, joilla on ASD, on lyhyempi keskittymiskyky kuin neurotyypillisillä lapsilla. Opettajana tämä on minulle tärkeää tietoa, jotta voin ottaa sen huomioon oppituntien suunnittelussa. Lapsi, jolla on vaikeuksia keskittyä, pitkästyy ja turhautuu hyvin nopeasti. Koulupäivien ei tulisi koskaan kulua tällä tavalla! Turhautumisen kautta oppiminen johtaa vaikeuksiin asioiden ymmärtämisessä, omaksumisessa ja muistamisessa. Mutta tällä on muitakin, syvempiä vaikutuksia.

Itsetunto, käsitys omasta itsestä ja motivaatio voivat heikentyä. Autism Parenting Magazine -lehden mukaan ”alle puolet autismikirjolla olevista lapsista ja nuorista kertoo olevansa onnellisia koulussa, ja puolet heistä kokee, etteivät heidän opettajansa osaa tukea heitä”. Meidän on pystyttävä parempaan lastemme puolesta. Ensimmäinen askel on tiedottaa lapsen opettajalle autismikirjon häiriöstä, jotta oppimiskokemukset voidaan optimoida. Näin opettajat voivat luoda tuntisuunnitelmia, jotka auttavat jokaista.

ADD ja ADHD

Lapsilla, joilla on tarkkaavaisuushäiriö (ADD) tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD), ilmenee usein oireiden yhdistelmä: lyhyt keskittymiskyky, impulsiivisuutta ja joskus myös yliaktiivisuutta. Kaikki ADHD-lapset eivät kuitenkaan ole yliaktiivisia. Lisäksi pojilla tämä biologinen piirre todetaan useammin kuin tytöillä.

Columbian yliopiston lääkäreiden verkkosivusto on loistava tietolähde tästä aiheesta. Sivustollaan he määrittelevät häiriön, esittelevät oireet ja kolme eri tyyppiä, käsittelevät tarkemmin yliaktiivisuutta sekä kertovat diagnoosista ja hoidosta. Suosittelemme lämpimästi tutustumaan sivustoon.

Mitä tulee keskittymiskykyyn, he toteavat:

Alakouluikäisillä lapsilla voi keskittymisvaikeuksien lisäksi esiintyä muita oireita, kuten:

• toimimista asioita loppuun asti miettimättä
• tunteiden ailahtelevaisuutta
• vaikeuksia pitää huolta tavaroista, kuten läksyistä ja kirjoista
• suunnittelun vaikeutta
• vaikeutta saattaa läksyjä tai kotiaskareita loppuun
• matalaa turhautumiskynnystä
• ongelmia jakamisessa, vuorottelussa ja toisten puheenvuoron odottamisessa
• alttiutta tapaturmille
• vaikeuksia tehdä hyviä valintoja

Ihmiset eroavat siinä, kuinka luontaisesti he pystyvät keskittymään ja kuinka hyvin he pystyvät ylläpitämään tällaista motivaatiota. Kuten muidenkin ominaisuuksien kohdalla, väestössä on laaja kirjo erilaista keskittymiskykyä: toisilla meistä on luonnostaan pidempi keskittymisaika ja toisilla lyhyempi. Kuten useimmat ominaisuudet, tämä määräytyy osittain geeniemme kautta. Keskittymiskyvyn biologia on kiehtova ja jatkuvasti kasvava tutkimusala, joka ansaitsee huomiomme.

Ruutuaika

Slate-lehden tuoreessa artikkelissa siteerattiin UNICEFia, jonka mukaan ”ruutuajan kielteiset vaikutukset vauvoille ja taaperoille vaihtelevat lyhyemmästä keskittymiskyvystä heikompaan empatiakykyyn”. Tutkimustieto kehittyy tällä alalla erittäin nopeasti, osittain COVID-19-pandemian ja siitä seuranneen ruutuajan lisääntymisen vuoksi. Lupaamme seurata tarkasti keinoja lasten keskittymiskyvyn vahvistamiseksi ja päivittää tietoja sen mukaisesti.

Tsemppiä arkeen

Vanhemmat, pitäkää lippu korkealla! Verkossa on paljon tietoa ja vinkkejä siitä, miten voit tukea lastasi tämän vaiheen läpi. Muista myös kääntyä puheterapeutin puoleen, jos tarvitset suoraa ja yksilöllistä ohjausta!