Straintaaminen ja autismi: mitä se on, mistä se johtuu ja miten sitä voi hallita

Straintaamisella tarkoitetaan toistuvia liikkeitä tai ääniä, joiden avulla henkilö stimuloi ja rauhoittaa itseään. Useimmiten stimmailu aktivoi eri aisteja monista eri syistä.

Miltä stimmailu näyttää?

Stimmailu jaetaan kahteen kategoriaan: "matalamman asteen" ja "korkeamman asteen" käytökseen. Matalamman asteen stimmailuun kuuluu kehon heijaamisen ja käsien heiluttelun kaltaista käytöstä. Korkeamman asteen stimmailu puolestaan on toistuvaa käytöstä, kuten tarkkoja rutiineja ja voimakkaita mielenkiinnon kohteita.

Yleisiä stimmailun muotoja ovat:

• Kynsien pureskelu
• Kehon heijaaminen
• Pyöriminen
• Käsien heiluttelu tai lepatteleminen
• Sanojen tai lauseiden toistelu
• Hiusten repiminen

Nämä ovat vain muutamia yleisiä esimerkkejä stimmailusta, jota esiintyy autismin yhteydessä. On tärkeää ymmärtää, että kaikkea stimmailua ei pidetä häiritsevänä tai poikkeavana. Kun joku puree kynsiään ollessaan ahdistunut, kukaan ei juuri kiinnitä siihen huomiota. Kynsien pureskelua pidetään nimittäin yleisesti normaalina käytöksenä, jota ilmenee ajoittain ahdistuksen hetkellä.

Kun stimmailu on näkyvämpää ja toistuvampaa, se saattaa alkaa häiritä muita. Jos lapsi pyörii ympyrää julkisella paikalla, hän ei välttämättä ymmärrä häiritsevänsä muita ihmisiä. Siksi käytös ei lakkaa, vaan jatkuu myös sosiaalisissa tilanteissa.

On tärkeää huomata, että toisinaan lapsen voi olla vaikea lopettaa stimmailua sen alettua. Lisäksi autistiset henkilöt saattavat toistaa liikkeitä, jotka voivat vahingoittaa heitä itseään fyysisesti.

Itseä vahingoittavia stimmailun muotoja voivat olla esimerkiksi:

• Pään hakkaaminen
• Itsensä lyöminen
• Pureminen
• Rupien tai haavojen repiminen
• Vaarallisten esineiden maistelu tai nieleminen

https://www.youtube.com/watch?v=JQSLPJt3HBg

Mistä stimmailu johtuu?

Tiede ei ole vielä pystynyt täysin määrittämään stimmailun syytä. On olemassa useita teorioita siitä, miksi autistiset henkilöt stimmaavat.

Erään teorian mukaan toistuva käytös auttaa rauhoittumaan ja mahdollistaa huomion keskittämisen stressaavissa tilanteissa. Tämän teorian mukaan stimmailua esiintyy silloin, kun ympäristöstä tulee liikaa aistiärsykkeitä, mikä johtaa aistiylikuormitukseen.

Toisen teorian mukaan stimmailu taas stimuloi aistijärjestelmää. Kun henkilö stimmaa, hermosto aktivoituu, mikä saa aikaan mielihyvää aivojen dopamiiniryöpystä. Tämä teoria tukee ajatusta siitä, että aistiärsykkeitä ei ole tarpeeksi, ja stimmailulla luodaan kaivattua lisästimulaatiota.

Stimmailua ei ole tutkittu tieteellisesti kovinkaan kattavasti, sillä autismiin liittyvä tutkimus keskittyy tyypillisesti sosiaalisiin ja vuorovaikutuksellisiin haasteisiin.

Miten stimmailua voi hallita?

Stressin ja ahdistuksen vuoksi stimmaava saattaa huomata käytöksensä itse ja pystyä lopettamaan sen, jos hän kokee tilanteen riistäytyvän käsistä. Autistisen henkilön voi sen sijaan olla vaikea lopettaa käytöstä omin päin.

Stimmailua ei varsinaisesti hoideta sairautena, vaan avainasemassa on käytöksen hallinta ja ohjaaminen. Vaikka stimmailua ei kannata väkisin tukahduttaa, sitä täytyy säädellä tarkasti silloin, jos se aiheuttaa fyysistä vahinkoa, jotta itsensä satuttaminen saadaan estettyä.

Tässä on muutamia helppoja kotikonsteja autismiin liittyvän stimmailun hallintaan!

Aistilelut

Onneksi aistilelujen avulla autistinen henkilö voi suunnata energiansa stimmailun sijasta leluun. Saatavilla on monenlaisia aistileluja, kuten:

• Puristeltavat lelut – Pehmeät lelut tai pallot, joita voi puristella toistuvasti
• Aistipallot – Pallot, joissa on erilaisia pintoja, nystyröitä, värejä ja/tai valoja aistien aktivoimiseksi (tunnetaan myös tuntoaistileluina)
• Muovailtavat lelut – Esimerkiksi slimi, muovailuvaha, kineettinen hiekka ja monet muut. Nämä auttavat lasta keskittymään ja kehittävät luovuutta.
• Fidget-lelut – Fidget spinnerit tai kuutiot, jotka tuottavat naksahduksia ja tarjoavat siten kuuloaistin stimulaatiota

Sulje pois lääketieteelliset syyt

Lääketieteelliset vaivat, kuten päänsärky, kivut ja korvatulehdukset, voivat aiheuttaa stimmailua tai pahentaa sitä. Jotta lasta voidaan auttaa vähentämään stimmailua, on tärkeää sulkea ensin pois mahdolliset sairaudet ja kivut.

Luo rauhallinen ympäristö

Stimmailu voi lisääntyä, kun henkilö on ahdistunut tai stressaantunut. Vähentääksesi stimmailua pyri lievittämään ahdistusta ja välttämään tilanteita, joissa autistinen lapsi voi helposti kuormittua liikaa.

Kokeile liikuntaa

Jotkut autistiset henkilöt kokevat liikunnan auttavan stimmailun vähentämisessä. Tutkimukset osoittavat, että fyysinen aktiivisuus auttaa purkamaan jännitystä, mikä voi vähentää stimmailua. Liikunta ei ainoastaan vähennä sitä, vaan tarjoaa myös aistikokemuksia niille, jotka hakevat stimmailulla lisästimulaatiota.

Opeta tunteiden itsesäätelyä

Yksi autististen lasten haasteista on tunteiden säätely ja niiden ilmaiseminen rakentavalla tavalla. Tämä johtuu usein siitä, että heidän on vaikea lukea tai tunnistaa sekä muiden että omia tunteitaan. Jos lapsi pahoittaa mielensä, ahdistusta tai vihaa voi olla vaikea pukea sanoiksi.

Kun voimakkaita tunteita ei ilmaista sanoilla tai muulla purkukanavalla, stimmailu saattaa lisääntyä. Stimmailun hallitsemiseksi lapselle on erittäin hyödyllistä opetella tunteiden itsesäätelyä.

Omakohtainen kokemus stimmailusta

Poikani alkoi stimmata jo 8 kuukauden ikäisenä. Heti kun hän oppi nousemaan seisomaan ja ryömimään huonekaluja vasten, hän alkoi heijata vartaloaan edestakaisin. Aluksi luulin, että hän vain rauhoitteli itseään uneen. Mutta heijaaminen jatkui.

Hän on nyt kolmevuotias ja stimmaa pitkin päivää. Sohvan päällä edestakaisin heijaamisesta on tullut hänelle säännöllistä käytöstä. Viime aikoina stimmailu on pahentunut ja muuttunut rajummaksi. Jos hän hyppää ja heijaa itsensä takaisin sohvaan, hänen päänsä osuu ikkunalautaan. Ikävä kyllä hän jatkaa hyppimistä ja heijaamista samanaikaisesti lyödäkseen tahallaan päätään yhä uudelleen.

Tällaista käytöstä on raskasta katsella, ja teen parhaani valvoakseni ja ohjatakseni tilannetta, ennen kuin stimmailu johtaa itsensä vahingoittamiseen.

Käytöksen hallitsemiseksi ostin erilaisia aistileluja, kuten nypyläisiä ja kirkkaanvärisiä aistipalloja. Aina kun hänen stimmailunsa muuttuu liian rajuksi, annan hänelle aistipallon käsittelyyn, ja olen huomannut selvän parannuksen! Heti kun hän saa aistilelun käteensä, heijaaminen loppuu!

Vaikka aistilelut auttavat hillitsemään hänen stimmailuaan, toivon, että tilannetta saadaan hallittua vieläkin paremmin, kun poikani aloittaa toimintaterapian.

Yhteenveto

Stimmailu on käytöstä, jota usein ymmärretään hyvin väärin. Itse ilmiöstä tarvitaan lisää tutkimusta, ja lisäksi ihmisille, joilla ei ole autistista läheistä, stimmailu saattaa vaikuttaa "poikkeavalta" tai "oudolta".

Joidenkin kohdalla stimmailua, kuten kynsien pureskelua, pidetään yhteiskunnassa normaalina ja sitä ilmenee vain tilapäisesti stressin alla. Autististen ihmisten kohdalla stimmailua ei kuitenkaan voi aina vain lopettaa.

Äitinä, jonka lapsi stimmaa, pidän sitä aivan normaalina arjen käytöksenä. Vaikka en voi täysin estää poikaani stimmaamasta, voin yrittää ohjata sitä aistileluilla ja poistaa kaiken itseä vahingoittavan käytöksen. Se on toisinaan haastavaa, mutta stimmailua voi oppia hallitsemaan. Olen myös oppinut hyväksymään, että edestakaisin heijaaminen on vain osa poikani persoonaa.