Autismin syyt – genetiikka, toksiinit ja muut tekijät

Tiede uskoo nykyään, ettei autismille ole yhtä ainoaa syytä. Sen sijaan ajatellaan, että ympäristötekijät ja biologiset tekijät vaikuttavat autismin kehittymiseen. Vaikka monet asiat vaikuttavat kehitykseen, seuraavien seitsemän tekijän arvellaan aiheuttavan autismia.

1. Autismi kulkee suvussa

Perintötekijöillä on merkittävä rooli alttiudessa tiettyjen tilojen kehittymiselle. Sama pätee autismin kehittymiseen, sillä perheenjäsenillä on samoja geenejä. Samojen geenien jakaminen ei kuitenkaan vielä takaa sitä, että jollekin kehittyisi autismikirjon häiriö.

Riski saada autistinen lapsi on 1:llä 68:sta, mikä on vain 1,5 prosentin todennäköisyys. Mutta jos perheessä on jo yksi autistinen lapsi, riski saada toinen lapsi, jolla on autismi, kasvaa 20 prosenttia. Autismi diagnosoidaan pojilla myös 2–3 kertaa todennäköisemmin kuin tytöillä.

https://www.instagram.com/p/B-MvGvFCU4c

Tekemässä puheterapian kotitehtäviä.

Perheessä, jossa on kaksi tai useampi autistinen lapsi, riski saada vielä toinen lapsi, jolla on autismi, kasvaa peräti 30 prosenttiin.

Sen lisäksi, että autismin riski kasvaa sisarusten myötä, tutkijat ovat havainneet yhteyksiä autismin riskin ja aivosairauksien sukuhistorian välillä. Ruotsalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin yli 500 000 lasta, joilla oli tai ei ollut autismia, sekä heidän sukulaisiaan ja näiden diagnooseja.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lapsilla, joiden sisaruksella tai vanhemmalla oli aivosairaus, oli 4,7-kertainen riski saada autismi ja 7,6-kertainen riski saada sekä autismi että älyllinen kehitysvamma.

Muissa tutkimuksissa on saatu samankaltaisia tuloksia. Autismin riski kasvaa, jos sisaruksella on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) tai vanhemmalla on masennus, ahdistuneisuushäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai skitsofrenia.

2. Synnytyskomplikaatiot

American Journal of Perinatology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että lapsilla, jotka kokivat komplikaatioita ennen synnytystä tai sen aikana, oli suurentunut riski saada autismi. Samassa tutkimuksessa todettiin, että synnytyskomplikaatioita, joihin liittyy suurin autismin riski, ovat muun muassa:

Poikani käy parhaillaan läpi autismin diagnosointiprosessia, enkä voi olla ajattelematta, että synnytyskomplikaatiot ovat todennäköinen syy hänen diagnoosiinsa. Hän kärsi synnytyksen aikaisesta hapenpuutteesta ja hänet jouduttiin elvyttämään, minkä lisäksi hän joutui taistelemaan virusinfektiota vastaan sairaalassa kuuden päivän ajan heti synnytyksen jälkeen.

3. Geneettiset häiriöt

Koska geeneillä on suuri merkitys autismin perinnöllisessä riskissä, tietyt geneettiset häiriöt nostavat myös autismin todennäköisyyttä. Joillakin lapsilla autismi kehittyy kohdussa geneettisten mutaatioiden vuoksi.

Toisilla lapsilla kaksi geneettistä häiriötä on tunnistettu autismikirjon häiriön riskitekijöiksi:

4. Iäkkäämmät vanhemmat

Useissa Israelissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Kaliforniassa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että yli 40-vuotiailla miehillä oli kuusinkertainen riski saada autistinen lapsi.

Vaikka tämä saattaa vaikuttaa merkittävästi kohonneelta riskiltä yli 40-vuotiaille miehille, eri tutkimukset antavat erilaisia tuloksia. Tutkimusten johtopäätökset vaihtelevat niin laajasti, että kun tarkastellaan kaikkia vanhempien iästä ja autismista tehtyjä tutkimuksia, mitään yksiselitteistä riskiprosenttia ei ole olemassa. Se vaihtelee 5 ja 400 prosentin välillä suurentuneessa riskissä, että lapsella on autismi, jos isä on yli 40-vuotias.

Vaikka sitä ei voida pitää suorana autismin pääsyynä, isän yli 40 vuoden ikää ei voida sulkea pois yhtenä myötävaikuttavana tekijänä. Tutkijat epäilevät, että iäkkäämmillä miehillä saattaa olla autismin piirteitä, mikä on voinut viivästyttää kumppanin löytymistä. Tämä on kuitenkin pelkkä hypoteesi, jolle ei toistaiseksi ole tutkimusnäyttöä.

5. Matala syntymäpaino

Vauva on pienipainoinen, jos hän painaa syntyessään enintään 2,5 kiloa. Erittäin alhainen syntymäpaino on alle 1 kilogramma. Kun vauva syntyy pienipainoisena tai ennenaikaisesti, häneltä puuttuu normaaliin kehitykseen vaadittava riittävä sikiöaikainen kasvu.

Yhdysvaltain tautikeskuksen (CDC) tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin Atlantan alueen syntymätietoja vuosina 1986–1993. Nämä syntymätiedot osoittivat, että alle 2,5-kiloisina syntyneillä lapsilla oli 2,3-kertainen autismin riski. Lisäksi havaittiin, että pienipainoisina syntyneillä tytöillä oli 3-kertainen riski saada autismi.

Tämä on mielenkiintoinen tutkimus, sillä yleensä autismin riski on suurempi pojilla kuin tytöillä. CDC:n tutkimuksessa havaittiin kuitenkin eroja autismin ilmenemisessä poikien ja tyttöjen välillä. Lisää tutkimusta tarvitaan yhteyksien selvittämiseksi alhaisen syntymäpainon sekä poikien ja tyttöjen välillä.

6. Altistuminen raskasmetalleille ja ympäristömyrkyille

Tieteellisen tutkimuksen ansiosta raskaana olevat voivat välttää tiettyjä myrkkyjä, joiden tiedetään vahingoittavan kehittyvää sikiötä. Yhteiskuntana (ja erityisesti raskaana ollessamme) olemme nykyään paljon terveystietoisempia ja paremmin perillä ympäristömyrkyistä.

Ympäristömyrkkyjä on silti edelleen olemassa! Joskus raskaana olevat eivät edes tiedä olevansa raskaana tai että he ovat joutuneet kosketuksiin toksiinien kanssa.

Maailmassa on niin paljon toksiineja, joten mitkä niistä aiheuttavat autismia? Yksinkertainen vastaus: tutkijat eivät ole varmoja! Se johtuu siitä, että monien nykyään käytössä olevien kemikaalien myrkyllisyyttä ei ole vielä arvioitu.

Children's Environmental Health Centerin (CEHC) mukaan seuraavien 10 yleisen ympäristömyrkyn ja kemikaalin epäillään aiheuttavan autismia ja muita oppimisvaikeuksia:

Muista, että näiden 10 kemikaalin vasta epäillään aiheuttavan autismia ja oppimisvaikeuksia. Näistä kemikaaleista ja toksiineista tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa.

7. Virusinfektiot

Nykytutkimus viittaa vahvasti siihen mahdollisuuteen, että autismi alkaa kehittyä jo ennen syntymää. American Society for Microbiologyn mSphere-lehdessä julkaisemassa hiljattaisessa tutkimuksessa havaittiin, että raskaana olevilla, joilla oli aktiivinen infektio, oli kaksi kertaa suurempi todennäköisyys synnyttää autistinen lapsi.

Vaikka ajattelemme usein virusinfektioita kuten tavallista flunssaa, tutkimus nosti esiin tiettyjä virusinfektioryhmiä, joiden epäillään olevan yhteydessä autismiin. Seuraavat raskauden aikaiset virusinfektiot kaksinkertaistivat naisen riskin saada autistinen lapsi.

Tutkimuksessa todettiin erityisesti, että herpesvirusten ryhmään kuuluvat virukset raskauden aikana asettavat lapsen alttiiksi. Mutta miksi virusinfektiot kaksinkertaistavat raskaana olevien riskin saada autistinen lapsi?

Vaikka asiaa ei voida varmistaa, oletetaan, että raskaana olevan heikentynyt immuunivaste infektioille aiheuttaa tulehdustilan, joka vaikuttaa sikiön aivojen kehitykseen. Herpesperheen virusinfektiot voivat myös aiheuttaa pysyviä vaurioita hermokudoksille.

Yhteenveto

Onko autismille yhtä ainoaa syytä? Ei. Sen sijaan tutkimukset osoittavat sekä biologisten että ympäristötekijöiden yhteisvaikutukseen, joka voi johtaa autismiin. Samalla kun tiede käy läpi tilastotietoja ja autismikirjon häiriöistä tehdään uusia tutkimuksia, tarkoituksena on löytää se "oikea" tekijöiden yhdistelmä, joka johtaa autismin kehittymiseen.

Tällä hetkellä tiede tutkii kuitenkin vielä tekijöitä, jotka liittyvät autismin kehittymiseen.

Luulen, että yhteiskunta haluaisi osoittaa yhtä ainoaa selittävää tekijää autismille. Se ei kuitenkaan toimi niin. Autismin kehittyminen on paljon monimutkaisempaa kuin aiemmin luultiin.

Koska oma lapseni käy läpi autismitutkimuksia, minulla on tapana syyttää itseäni ja huomaan alati kysyväni itseltäni: "Mitä tein aiheuttaakseni poikani autismin?" Tämän autismin arviointiprosessin myötä huomaan, että "miksi"-kysymykset ovat monimutkaisia, aivan kuten autismikirjon häiriön hoito ja tukeminenkin.