Lastenmusiikki ja puheterapia

Musiikki aktivoi laajasti erilaisia tiedonkäsittelyn prosesseja aina äänen hahmottamisesta (trumpetin ja huilun erottaminen toisistaan) korkeampiin kognitiivisiin toimintoihin, kuten sarjoittamiseen, tarkkaavuuteen, muistiin ja oppimiseen. Tämä pitää entistä vahvemmin paikkansa silloin, kun opettelee soittamaan jotain soitinta.

Musiikin soittamisen vaatiman korkean kognitiivisen tason vuoksi muusikoita on tutkittu jo pitkään aivojen muovautuvuutta tarkasteltaessa sekä selvitettäessä kiehtovaa mahdollisuutta siitä, siirtyykö musiikillinen osaaminen muille osa-alueille, kuten kieleen.

Voiko musiikkia käyttää puheterapiassa?

Kyllä vain! Koska tutkimukset ovat osoittaneet vahvan positiivisen yhteyden musiikin käytöstä puheterapiakäynneillä, monet puheterapeutit ovat alkaneet tehdä yhteistyötä musiikinopettajien tai muusikoiden kanssa luodakseen asiakkailleen kuntoutussuunnitelmia.

Olipa kyse kahden terapeutin yhteistyöstä terapiakäynnillä tai pelkästään puheterapeutin ohjaamasta käynnistä, lastenmusiikin käyttämisellä puheterapiassa voi olla merkittävä vaikutus ihmisille, joilla on puheen ja kielen häiriöitä (The ASHA Leader, 2012, johdantokappale ja kappale ”Where is Music Therapy Headed”).

https://www.youtube.com/watch?v=iS4LsXmZpHE

Katso tämä video siitä, miten musiikkia voi hyödyntää puhumattomien ja autististen lasten kanssa.

Puheterapialla ja musiikkiterapialla on paljon yhteistä. The ASHA Leader käsittelee sitä, kuinka musiikkiterapeutit ja puheterapeutit työskentelevät pitkälti samankaltaisten asiakasryhmien parissa. Molemmat ammattilaiset työskentelevät sellaisten ihmisten kanssa, joilla on kehitysvammoja tai kuulovammoja. Tämä kyseinen ASHA:n artikkeli, ”In Harmony” (2012) julkaisussa The ASHA Leader, jatkaa toteamalla:

Tutkimukset osoittavat, että puhe ja musiikki jakavat osittain samoja hermoverkkoja.

The ASHA Leader, 2012, ”What is Music Therapy”

Musiikkiterapia ei kuitenkaan sovi aivan kaikille. Jotkut potilaat saattavat kokea sen häiritseväksi tai turhauttavaksi (esimerkiksi aivoinfarktin saanut potilas). On tärkeää seurata kunkin yksilön reaktioita nähdäkseen, onko siitä hyötyä!

Miten musiikkia käytetään?

Lastenmusiikkia voi hyödyntää terapiakäynnillä monin eri tavoin. Voit antaa sen soida taustalla, pyytää lasta laulamaan mukana tai antaa lapsen keksiä omia sanoituksia sanavaraston ja kieliopin harjoittelemiseksi.

Monissa tapauksissa musiikki on parantanut asiakkaan motivaatiota, asennetta ja suoriutumista hänen puheterapiassaan (The ASHA Leader, 2012). Emme voi kiistää sitä, etteikö musiikki yleensä herättäisi tunteita. Mieti, mitä teet kuullessasi lempikappaleesi tai kun radiosta tulee laulu, josta et pidä lainkaan. Se herättää aina jonkinlaisen reaktion.

Tapaustutkimus: Lastenlaulut ja terapia

Luin tapaustutkimuksesta, joka kertoi 4-vuotiaasta Allen-nimisestä pojasta, joka sai puheterapiaa lukuisiin terveysongelmiinsa. Allen ei kyennyt kommunikoimaan ikäisensä lapsen tavoin. Sen sijaan hän käytti eleitä saadakseen ihmisten huomion ja pyytääkseen asioita (Geist ym., 2008, s. 313).

Artikkelin mukaan hänellä oli vaikeuksia ymmärtää sanoja ja ohjeita, eikä hän kyennyt ilmaisemaan sanoja tai lauseita selkeästi (Geist ym., 2008, s. 313). Lisäksi Allen ei osallistunut toimintaan muiden ikäistensä lasten kanssa eikä yrittänyt kommunikoida heidän kanssaan.

Allen ei ollut innostunut eikä kiinnostunut puheterapiastaan, mutta hän OLI kiinnostunut musiikista musiikkiterapiakäynneillään.

Allenin musiikkiterapian tulokset osoittivat, että sosiaalinen vuorovaikutus lisääntyi kahdenkeskisissä tilanteissa, kun musiikkia käytettiin vahvisteena.

Geist ym., 2008, s. 313

Tämä tarkoitti sitä, ettei hän enää turvautunut eleisiin kommunikoidessaan; hän käytti ensisijaisesti sanoja! Allenin aiempi käytös väheni sitä mukaa, kun hänen terapiaansa yhdistettiin musiikkia.

Allenin tapauksessa puheterapian ja musiikkiterapian välinen yhteistyö oli erittäin onnistunutta.

Tärkein opetus

Mitä meidän siis tulisi oppia kaikista näistä tutkimuksista ja tilastoista?

Pähkinänkuoressa: jos lapsesi rakastaa musiikkia, sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla osana terapiakäyntiä.

Jos hän vaikuttaa pitkästyneeltä tai haluttomalta tavallisessa puheterapiassa, kokeilkaa laittaa musiikkia soimaan seuraavalla kerralla ja katsokaa, tekeekö se eron! Jokainen lapsi on ainutlaatuinen eikä reagoi samalla tavalla. Mutta jos musiikki toimii, käytä sitä ihmeessä!