Leikki-ikäisen kotiopetus: opetussuunnitelman läpikäynti

Tässä artikkelissa

• Laajenna lapsesi sanavarastoa yli 1 500 harjoituksella. Kokeile Speech Blubsia jo tänään!
• Leikki-ikäisen kotiopetuksen kehitysalueet
• • Sosiaalis-emotionaalinen
  • Fyysinen
  • Kognitiivinen
  • Kieli
  • Lukutaito
  • Matematiikka
• Yhteenveto: Lapset oppivat parhaiten leikin kautta

Miten näitä asioita oikein opetetaan lapselle? Ja mitä muita puuhia leikki-ikäisen päivään tulisi sisällyttää? Hyvä uutinen on, että netti on pullollaan mahtavia, ikätasolle sopivia ideoita ja kotiopetusvinkkejä pikkuisellesi. Autan sinua hahmottamaan, mitä kaikkea kannattaa sisällyttää leikki-ikäisen kotiopetuksen suunnitelmiin!

Laajenna lapsesi sanavarastoa yli 1 500 harjoituksella. Kokeile Speech Blubsia jo tänään!

Mitä enemmän harjoittelette, sitä enemmän opitte! Kokeile Speech Blubs -sovellusta hauskaan ja mukaansatempaavaan kielen oppimiseen yhdessä lapsesi kanssa.

Kehitysalueet leikki-ikäisen kotiopetuksessa

Ensimmäinen tärkeä asia tietää on, että kotiopetussuunnitelmaan kannattaa sisällyttää kuusi keskeistä kehitysaluetta. Ne ovat: sosiaalis-emotionaalinen, fyysinen, kognitiivinen, kieli, lukutaito ja matematiikka.

Tavoitteenasi voi olla ottaa kutakin näistä osa-alueista mukaan vähintään kahdesti viikossa. Jos se kuulostaa paljolta, älä huoli – suurin osa leikeistä ja puuhista kattaa useita osa-alueita samanaikaisesti.

Voit esimerkiksi valita päivän ohjelmaan Giles Andreaen kirjan Kirahvit eivät osaa tanssia. Yhdessä lukemalla tuet lukutaitoa. Kun jatkatte lukutuokiota keskustelemalla siitä, miltä kirahvista tuntui tarinan alussa ja miltä lopussa, vahvistat samalla sosiaalis-emotionaalisia taitoja ja kielellistä kehitystä. Ja jos lapsesi vielä keksii oman tanssin lempilaulunsa tahtiin, mukana on myös fyysinen kehitys! Huomaatko? Sinä osaat tämän kyllä!

Sosiaalis-emotionaalinen

Sosiaalis-emotionaalinen kehitys tarkoittaa juuri sitä miltä se kuulostaakin: lapsen sosiaalisten taitojen, tunneilmaisun ja tunnetaitojen kehittymistä. Kirjojen lukeminen – etenkin sosiaalisia tilanteita käsittelevien – on erinomaista puuhaa. Kysy lapselta ennen lukemista, sen aikana ja sen jälkeen avoimia kysymyksiä: miltä hahmoista tuntuu, miksi, ja mitä he voisivat tehdä toisin? Myös käsinukeilla leikkiminen opettaa sosiaalisia taitoja. Voitte näytellä arjen tilanteita, jotka vaativat ratkaisua. 

Tämä saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta kun leikit lapsesi kanssa (varsinkin jos hän on ainut lapsi), tee välillä asioita, jotka saattavat harmittaa häntä – kaada vaikkapa torni ”vahingossa” tai ota lelu, jolla hän leikki. Näin lapsi pääsee kokemaan voimakkaita tunteita, joita voitte opetella ratkaisemaan yhdessä. Tartu jokaiseen tilaisuuteen jutella tunteista! Vahvista lapsen tunteita ja kerro, että kyllä, äitikin itkee ja on välillä surullinen!

Fyysinen

Fyysiseen kehitykseen on vanhempana usein helpointa keksiä ideoita, sillä siihen kuuluvat tutut asiat, kuten tanssi, urheilu ja aktiivinen leikki. Jalkapallon potkiminen 20 minuutin ajan takapihalla kehittää lapsen karkeamotorisia taitoja. Uimakoulu taas vahvistaa paitsi hengenpelastustaitoja myös koko kehon hallintaa.

Muita mahtavia karkeamotorisia leikkejä ovat pallon heittely ja koppi, tanssi, jooga, ruutuhyppely ja takapihalle tehty esterata. Leikki-ikäinen tarvitsee vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. 

Hienomotoriikan kehitykseen kuuluu käsien ja sormien taitojen vahvistaminen kirjoittamista, kengännauhojen sitomista ja saksien käyttöä varten sekä silmän ja käden yhteistyö. On tärkeää muistaa, että ennen kuin lapsi voi oppia kirjoittamaan, käsien lihasten täytyy kehittyä tarpeeksi. Hauskoja tapoja vahvistaa käden lihaksia ovat pinsettiote-leikit, pipetillä tai pyykkipojilla touhuaminen. Muovailuvaha on yksi parhaista leluista kirjoitustaidon pohjustamiseen. Käytännön tekeminen on kaiken a ja o.

Kognitiivinen

Kognitiivinen kehitys kattaa lapsen muistin, ongelmanratkaisutaidot ja analyyttisen ajattelun. Palapelit, legoilla tai rakennuspalikoilla rakentelu – oikeastaan kaikki, missä lapsi saa itse luoda ja rakentaa – tukee kognitiivisten taitojen kehitystä. Vältä kiusausta ratkaista pulmaa lapsen puolesta; ohjaa häntä sen sijaan kysymyksin. Esimerkiksi: ”Torni kaatuu koko ajan, mistäköhän se johtuu? Mitä voisimme muuttaa tornissa, jotta se pysyisi pystyssä?”

Etsi ja löydä -kirjat, muistipelit ja sarjoitustehtävät ovat loistavia apuvälineitä! Muistipeliin ei edes tarvita erikoiskortteja: ota tavallinen korttipakka ja valitse sieltä tusina pareja! Voit myös pyytää lasta piirtämään kuvan jostakin, mitä hän näki aiemmin päivällä tai viikolla, tai esittää hänelle jonkin oman pulmasi ja kysyä häneltä neuvoa!

Kieli

Kielelliseen kehitykseen kuuluu puheen, sanavaraston sekä keskustelutaitojen kehittyminen – vauvat alkavat omaksua kieltä jo ennen syntymäänsä. He tunnistavat äitinsä äänen jo kohdussa. Pienet vauvat erottavat oman äidinkielensä vieraasta kielestä.

Paras tapa kartuttaa lapsen sanavarastoa on jutella hänen kanssaan ja antaa hänen puhua! Älä korjaa kielioppivirheitä kesken lauseen; toista vain sama asia oikeassa muodossa. Jos lapsi sanoo: ”Minä haluaa kauppaan!”, voit vastata: ”Minäkin haluan mennä kauppaan!”

Leikkikää lapsen kanssa roolileikkejä, kuten lääkäriä tai ruokakauppaa. Käytä kieltä ja lauseita, joita leikityssä tilanteessa luonnostaan käytettäisiin, ja tutustuta lasta samalla uusiin sanoihin. Rimmailuleikit (lorusanatkin käyvät!), Etsi ja löydä -leikit, laulaminen ja sormileikit vahvistavat kaikki leikki-ikäisen kielellisiä taitoja!

Lukutaito

Huomaathan, että varhainen lukutaito on eri asia kuin puhuttu kieli, vaikka ne kulkevatkin usein käsi kädessä. Tarkemmin sanottuna lukutaito liittyy kirjoitettuun kieleen, joten kannattaa kiinnittää huomiota kirjainten muotoihin, äänteisiin ja kirjoitettuihin sanoihin. Hanki siis kotiin kirjainsarja, olipa se sitten magneetti-, muovi- tai vaahtomuovikirjaimia.

Ainoa sääntö on, että kirjaimia voi siirrellä vapaassa järjestyksessä. Aakkoslaulun ulkoa luetteleminen ei vielä tarkoita, että lapsi tuntisi kirjaimet. Kun opetat lasta tunnistamaan kirjaimia, aloita hänen omasta nimestään. Etsikää tuttuja kirjaimia kotoa tai kirjoista. Kun lapsi tunnistaa oman nimensä ja sen kirjaimet, siirtykää muihin samoilla kirjaimilla alkaviin sanoihin sekä sisarusten ja vanhempien nimien kirjaimiin. Tutut asiat ovat paras apusi, varsinkin jos lapsella on vaikeuksia kirjainten kanssa. 

Muita mainioita vaihtoehtoja ovat ABC-muistipelit, muovikirjainten piilottaminen hiekkalaatikkoon tai kirjainten paineleminen muovailuvahaan. Kaikki keinot, joilla saat kirjaimet luontevasti mukaan leikkiin, ovat hyviä! Lapsen nimen kirjoittamista voi harjoitella hauskasti ja paineettomasti pyytämällä häntä ”kirjautumaan sisään” päivän puuhiin joka aamu. Voitte käyttää tähän valkotaulua, vihkoa tai vain paperinpalaa! Pane merkille, mitkä kirjaimet kaipaavat harjoitusta, ja ota ne mukaan leikkeihin. Vältä virheiden osoittelemista heti tuoreeltaan. 

Matematiikka

Numerot ovat tärkeitä, ja aivan kuten kirjaimet, nekin voi ujuttaa mukaan erilaisiin leikkeihin. Leikkikassakone ja -rahat, nopat, kortit ja dominot ovat erinomaisia välineitä. Lisäksi kannattaa välttää numerokorttien pänttäämistä ja pelkkää numeroiden ulkoaoppimista, sillä ne harjoittavat vain ulkomuistia, eivät välttämättä aitoa ymmärrystä. Yksi suosikkitavoistani opettaa lapsille lukumääriä ja numerosuhdetta on välipalan kautta! Keksit, marjat, hedelmäpalat ja rusinat toimivat tässä loistavasti!

Korttipelit kuten Ristiseiska tai Musta Maija opettavat enemmän ja vähemmän -käsitteitä sekä numeroiden tunnistamista. Sovellettu bingo (pienten lasten kanssa kannattaa keskittyä lukuihin 1–20), erilaisten kaavioiden tekeminen, nupikkapelit sekä kaikki muotoihin ja väreihin liittyvä auttavat lastasi kehittämään matemaattisia taitoja. 

Yhteenveto: Lapset oppivat parhaiten leikin kautta

Tärkein asia leikki-ikäisen kotiopetuksessa on se, että lapsen täytyy oppia toiminnallisen leikin kautta. Tehtävämonisteet, muistikortit ja ulkoa luetteleminen eivät luo kestävää pohjaa ymmärrykselle. Ne harjoittavat vain ulkomuistia. Jotta lapsi todella ymmärtäisi käsitteet, hänen täytyy päästä kokeilemaan itse. Kuten kuuluisa kehityspsykologi Jean Piaget totesi: ”Leikki on lapsen työtä.”