Miten opettaa lapselle itsekuria: 4 helppoa tapaa

Termillä ”itsekuri” tarkoitetaan myös itsehillintää. Itsekuriselta ihmiseltä vaaditaan omien mielitekojensa hallitsemista tai sivuuttamista saavuttaakseen tavoitteensa. Yksinkertaisesti sanottuna: vastustamme voimakkaita mielitekoja saadaksemme jotain sellaista, mitä haluamme vielä enemmän.

Lapsille itsekuri ei tarkoita sitä, että aikuiset yrittävät kontrolloida heidän käytöstään. Kyse on siitä, että heidät opetetaan hallitsemaan omaa käytöstään. Lapsi, jolla on itsekuria, osaa hoitaa läksynsä, askareensa ja muut arjen velvollisuutensa ilman jatkuvaa nalkutusta tai patistelua.

Lapsilla, joilta puuttuu itsekuria, tämä tärkeä taito voi puuttua vielä aikuisuudessakin, mikä saattaa vaikeuttaa esimerkiksi seuraavista asioista selviytymistä:

• Työelämä,
• Talous tai
• Kodin askareet ja velvollisuudet.

Jotta saisit paremman käsityksen siitä, miltä lapsen itsekuri näyttää käytännössä, tässä on muutama esimerkki tilanteista, joissa lapsella joko on tai ei ole itsekuria.

Ei itsekuria: 4-vuotias keskeyttää jatkuvasti muiden keskustelun, koska hän ei malta odottaa omaa puhevuoroaan.

Itsekuria: 4-vuotias pyytää apua aikuiselta, kun toinen lapsi ottaa hänen lelunsa, sen sijaan että hän iskisi takaisin lyömällä.

Ei itsekuria: 5-vuotias nousee toistuvasti sängystä, koska hän ei kestä nukahtamiseen liittyvää pitkästymistä.

Itsekuria: 6-vuotias syö aamupalan loppuun ja lähtee pöydästä pukemaan kouluvaatteita oma-aloitteisesti.

Itsekurin eli itsehillinnän taito on elinikäinen oppimisprosessi. Monilla aikuisillakin on yhä vaikeuksia hallita itseään jollakin elämänalueella tai jopa kaikilla niistä. Mutta jos aikuinen voi harjoitella itsekuria, niin voivat lapsetkin. Koska aikuisillakin on sen kanssa haasteita, älä odota lapsesi oppivan sitä yhdessä yössä. Onneksi on monia keinoja, joilla voit auttaa lastasi kehittämään itsekuria pikkuhiljaa.

Keinoja itsekurin tukemiseen

1. Harjoita itsekuria itse

Tämä on ehdottomasti helpoin tapa opettaa itsekuria lapsellesi: näytä itse mallia! Lapset oppivat matkimalla. Vaikka luulisit, etteivät he kiinnitä sinuun huomiota, he tarkkailevat sinua koko ajan.

Jos lapsesi näkee sinun näyttävän mallia itsekurista hoitamalla kotityöt loppuun ennen elokuvan ääreen asettumista, hän oppii ajan mittaan, että samaa kurinalaisuutta odotetaan myös häneltä.

2. Aseta seurauksia ja anna palkintoja

Vanhempina haluamme toisinaan suojella lapsiamme kaikilta ikäviltä tunteilta ja tilanteilta. Silloin lapset eivät kuitenkaan opi omien tekojensa seurauksia. Jos esimerkiksi teet lapsen kotiläksyt hänen puolestaan, hän ei opi...

• Käsiteltävää kouluainetta,
• Ylpeyden tunnetta uuden asian oppimisesta ja tehtävän valmistumisesta, tai
• Epäonnistumisen seurausta siitä, että tehtävää ei ole tehty.

Sen sijaan, että välttelisit haastavia tilanteita, anna lapsesi toisinaan epäonnistua. Näin hän oppii, mitä itsekurin puutteesta seuraa. Toiset kutsuvat tätä vaativaksi rakkaudeksi (”tough love”). Vaikka lapsen on tärkeää oppia itsekurin puutteen seuraukset, hän tarvitsee myös palkintoja kovasta työstään!

Jos huomaat lapsesi hoitavan arkiaskareita, kuten pukeutuvan tai pesevän hampaansa pyytämättä, palkitse hänet kehuilla tai vaikkapa viikoittaisella palkinnolla, kuten luvalla valvoa tunnin pidempään elokuvaa katsoen.

3. Luo selkeät rutiinit

Selkeiden rutiinien ja rakenteen luominen lapsen arkeen on perusta itsekurin oppimiselle. Kun lapsella on säännöllinen päivärytmi, hän tietää tarkalleen, mitä velvollisuuksia häneltä odotetaan. Rutiinit, kuten aamupalan syöminen, pukeminen ja hampaiden pesu, luovat pohjan itsekuria vaativille toimille, joita lapsi oppii vähitellen tekemään itsenäisesti.

Rutiinit ja selkeys luovat lapselle loistavat edellytykset itsekurin harjoitteluun. Lisäksi selkeä arkiympäristö saa lapsen tuntemaan ylpeyttä ja onnistumisen iloa, kun hän hoitaa askareensa itse. Tämä puolestaan synnyttää sisäisen hyvän mielen palkitsemisjärjestelmän itsekurin ansiosta.

4. Kerro etukäteen, että se voi olla haastavaa

Lapset oppivat nopeasti! He oppivat ripeästi seurauksista, mutta on yhtä lailla tärkeää kertoa heille tilanteiden haasteista etukäteen. Oletko koskaan ollut vaikeassa tilanteessa ja toivonut, että joku olisi varoittanut sinua siitä, miten vaikeaa se tulee olemaan?

Kun kerrot lapselle totuuden vaikeasta tilanteesta tai tehtävästä, hän osaa valmistautua tulevaan haasteeseen henkisesti. Katsotaanpa esimerkkiä!

Esimerkki: Lapsesi haluaa aloittaa uimakoulun. Uimakoulussa lapselta vaaditaan valtavasti itsekuria: hänen täytyy jaksaa käydä tunneilla, harjoitella uusia tekniikoita ja opetella vaikeita asioita, kuten sukeltamista.

Tämä tilanne vaatii lapselta sitoutumista ja itsekuria. Uinti on nimittäin vaativa laji, kun tavoitteena on oppia enemmän kuin vain ”koirauintia”. Jotta lapsesi voisi valmistautua henkisesti tarvittavaan itsekuriin, istu hänen kanssaan alas ja jutelkaa uimatuntien haasteista sekä niiden tuomista palkinnoista.

Haasteiden lisäksi on ehdottoman tärkeää kertoa lapselle myös uimisen tuomista onnistumisista ja iloista! Jos puhut vain vaikeuksista, uimakoulu alkaa tuntua luotaantyöntävältä, eikä lapsi ehkä haluakaan mennä sinne. Mutta kun nostat esiin myös palkinnot, hän ymmärtää, kuinka itsekurin osoittaminen kantaa elämässä hedelmää.

Tiivistelmä

Itsekuri ja itsehillintä kehittyvät vain ajan myötä. Jopa osalla aikuisista on yhä vaikeuksia niiden kanssa! Vaikka voit opettaa lapsellesi itsekuria, taito kehittyy hitaasti ajan kuluessa. Jos kuitenkin aloitat opettamisen lapsen ollessa vielä pieni, hänestä voi kasvaa itsekuriin kykenevä aikuinen. Tämä taito voi hyvinkin ratkaista sen, miten menestynyt lapsesta tulee myöhemmin elämässä.