Realististen terapiatavoitteiden asettaminen

Tämä pitää erityisesti paikkansa, jos teet yhteistyötä lapsesi puheterapeutin kanssa, sillä näin voit seurata lastasi tarkasti ja antaa puheterapeutille täsmällistä palautetta, jota hän voi hyödyntää lapsesi puheterapiatavoitteiden räätälöinnissä.

Avain lapsesi onnistumiseen on realististen tavoitteiden asettaminen saavutettavissa olevin odotuksin. Tässä artikkelissa kerromme, miten voit tehdä sen ja miten voit muokata näitä tavoitteita säännöllisesti lapsesi edistymisen mukaan.

Puheterapian perimmäinen tavoite

Lapsesi saa siis puheterapiaa, mutta mikä on sen perimmäinen tavoite? Yksinkertaisesti sanottuna puheterapian päätavoite on parantaa lapsesi vuorovaikutustaitoja. Se, ”miten” ja ”miksi” tämä tapahtuu, riippuu kuitenkin täysin lapsestasi ja hänen kohtaamistaan haasteista.

Huomaat varmasti, että lapsesi puheterapiatavoitteet kuuluvat todennäköisesti yhteen tai useampaan seuraavista osa-alueista:

• Puhelihasten voiman ja koordinaation parantaminen;
• Puheen sujuvuuden, ääntämisen ja äännetietoisuuden parantaminen;
• Auditiivisen hahmottamisen ja fonologisen tietoisuuden taitojen parantaminen;
• Kielen ymmärtämisen ja ilmaisun kehittäminen;
• Lukivalmiuksien ja lukutaidon parantaminen;
• Vaihtoehtoisten kommunikointikeinojen tarjoaminen.

Lapsesi saavuttamat tulokset ja edistymisen tahti ovat täysin yksilöllisiä, ja hänen kokemansa haasteet liittyvät suoraan hänen omiin kykyihinsä. Siksi puheterapian kesto määräytyy yleensä seuraavien asioiden perusteella:

• Hänen puhe- ja kielivaikeuksiensa vaikeusaste;
• Puheterapiakäyntien tiheys ja säännöllisyys;
• Kotona tehtävien puheterapiaharjoitusten säännöllisyys ja toistuvuus;
• Muut lapsikohtaiset tekijät, kuten temperamentti, koulumenestys, itsevarmuus ja itsetunto.

Onko tavoitteiden asettaminen oikeasti niin tärkeää?

Ehdottomasti! Mahdollisuus ilmaista itseään on ensiarvoisen tärkeää lapsesi kehitykselle ja identiteetille – aivan kuten meille kaikille. Asettamalla realistisia puheterapiatavoitteita autat lastasi saavuttamaan kaikki ne hyödyt, joita selkeä kommunikointi tuo mukanaan, kuten:

• Sujuva puhe
• Parempi äänenlaatu
• Selkeä puhe
• Ikätason mukaiset kielelliset taidot
• Kyky ymmärtää ja ilmaista ajatuksia, ideoita ja tunteita
• Paremmat kuuntelutaidot
• Paremmat lukivalmiudet ja lukutaito
• Paremmat koulussa tarvittavat valmiudet
• Vahvempi itsetunto
• Lisääntynyt itsenäisyys

SMART-tavoitteet ovat parhaita puheterapian tavoitteita

Ennen kuin alat laatia lapsellesi räätälöityjä tavoitteita, on hyvä tietää, että tavoitteiden tulisi olla SMART-tavoitteita. Tämä tarkoittaa, että niiden tulee olla tarkkoja (Specific), mitattavia (Measurable), saavutettavissa olevia (Achievable), olennaisia (Relevant) ja aikaan sidottuja (Timely). Miten muuten voisit tietää, edistyykö lapsesi?

S

Spesifi (Tarkka)

Kirjoita selkeitä ja ytimekkäitä tavoitteita

M

Mitattava

Seuraa lapsesi edistymistä

A

Aikaansaatava (Saavutettavissa)

Aseta haastavia mutta saavutettavissa olevia tavoitteita

R

Relevantti (Olennainen)

Aseta tavoitteita, jotka vastaavat lapsesi terapiatarpeita

T

Tarkkaan aikataulutettu

Tavoitteilla tulee olla realistinen päättymispäivä

Esimerkit havainnollistavat asioita aina parhaiten. Käytetään esimerkkinä Pekkaa, poikaa, jolla on useita äännevirheitä ja joka tarvitsee melko paljon tukea kotona ja terapiassa

Hänen äitinsä toivoo vain, että ”hänen puheensa tulisi kuntoon”. En tiedä sinusta, mutta tuo ei todellakaan ole informatiivinen tai realistinen tavoite, joka auttaisi Pekkaa edistymään terapiassa. Hänen äitinsä on oltava paljon täsmällisempi. Paras tapa vanhemmille (ja terapeuteille) luoda tavoitteita, jotka auttavat lasta onnistumaan ja nopeuttavat edistymistä, on varmistaa, että ne ovat SMART-tavoitteita.

SMART-tavoitteetkin voivat toisinaan jäädä hieman epämääräisiksi, joten tässä on varma kaava, jota sekä puheterapeutit että vanhemmat voivat käyttää lapsen onnistumisen varmistamiseksi:

1. Aloita määrittämällä, mihin mennessä tavoite halutaan saavuttaa,
2. Itse täsmällinen tavoite,
3. Missä ja milloin lapsi harjoittelee tätä tavoitetta,
4. Miten mittaat lapsesi edistymistä tavoitteen saavuttamisessa,
5. Kuinka tarkkaa suoritusta lapseltasi toivotaan,
6. Millaisen tuen tarjoat samalla, kun toimit kannustavasti.

Käytännössä se näyttää tältä:

(Aikataulu) mennessä

Aseta päivämäärä, johon mennessä tavoite on realistista saavuttaa.

Kahden viikon puheterapian ja kotiharjoittelun loppuun mennessä.

Pekka (tavoite)

Nimeä täsmällinen taito, jonka haluat lapsesi oppivan kyseisessä ajassa.

Pekka osaa sanoa /p/-äänteen sanojen alussa.

Missä (ympäristö/tilanne)

Määrittele, missä tätä tavoitetta harjoitellaan ja mitataan. Terapiassa? Kotona? Luokassa? Spontaanisti?

Puheterapiassa ja kotiharjoituksissa.

Miten mitataan (arviointi)

Kerro, miten seuraat ja mittaat lapsesi edistymistä.

Puheterapeutin ja minun arvioimana.

Tarkkuustasolla (tarkkuus)

Määrittele, kuinka suuren osan toistoista lapsen tulisi osata saavuttaakseen tavoitteen.

80 %:n tarkkuudella.

Ja (tukitoimet)

Kuvaile, millaista tukea lapsesi tarvitsee tavoitteen saavuttamiseksi.

Puheterapeutin ja minun antamalla satunnaisella vihjeistuksella.

Tämän prosessin päätteeksi tavoite on valmis!

Kahden viikon puheterapian ja kotiharjoittelun loppuun mennessä Pekka osaa sanoa /p/-äänteen sanojen alussa puheterapiassa ja kotiharjoituksissa puheterapeutin ja minun arvioimana 80 %:n tarkkuudella sekä puheterapeutin ja minun antamalla satunnaisella vihjeistuksella.

Muista…

Tässä on paljon sulateltavaa, mutta hyödyt, joita lapsesi saavuttaa, tekevät vaivannäöstä ehdottomasti sen arvoista. Lapsen puheterapiatavoitteiden liittäminen arkeen mielekkäällä tavalla tuo hänen vuorovaikutukseensa merkitystä ja tarjoaa sinulle samalla mahdollisuuden vahvistaa keskinäistä yhteyttänne ja tukea suoraan hänen kehitystään.

Speech Blubs on aina tukenasi. Kokeile upeita, vuorovaikutukseen keskittyviä harjoituksiamme, jotka auttavat sinua ja lastasi saavuttamaan puheterapian tavoitteet!