Raskaus ja synnytyksen jälkeinen aika COVID-19-aikana – miten selviytyä?

Ehkä jouduit synnyttämään yksin, ilman kumppania, jonka olisit halunnut tueksesi ja jonka olisi kuulunut olla rinnallasi. Ehkä doula tai kätilö, johon olit käyttänyt paljon aikaa tutustuaksesi ja luottaaksesi tueksesi synnytyksessä, ei saanutkaan tulla huoneeseen. Ihmiset, joiden oli määrä auttaa sinua sopeutumaan uuteen elämään äitinä, eivät yhtäkkiä saakaan tulla paria metriä lähemmäs sinua, ja he joutuvat näkemään vauvasi vain ikkunan läpi.

Muistan, kun minusta tuli äiti ensimmäisen (ja toisen) kerran. En malttanut odottaa, että pääsisin esittelemään lapsiani koko maailmalle. Meillä kävi vieraita sairaalahuoneessa jo pari tuntia tyttäreni syntymän jälkeen. Kun poikani syntyi, vieraita tuli jo samana iltapäivänä. Osa minusta halusi esitellä vauvoja, joiden kasvattamiseen ja kantamiseen olin nähnyt niin paljon vaivaa, mutta halusin myös tunnustusta tämän upean teon tekemisestä ja näiden pienten ihmisten synnyttämisestä.

Sinä ANSAITSET tulla huomioiduksi ja juhlituksi, mutta turvavälien ja sairaaloiden tiukkojen rajoitusten vuoksi joudut tyytymään Zoom- ja FaceTime-puheluihin. Kaikki kotiisi saapuvat vauvalahjat sinun on desinfioitava suihkeella melkeinpä pakkomielteisesti ja pestävä sitten itsesi perusteellisesti sen sijaan, että voisit vain istahtaa alas ja ihastella, miten suloisia kaikki tavarat ovat!

EI OLE REILUA!

Äiti, mikään tästä ei ole reilua! Me kaikki koemme jonkinasteista eristäytyneisyyttä tuoreina äiteinä, ja tämä tilanne vie sen tunteen aivan uudelle tasolle. Suoraan sanottuna tämä on aivan syvältä. Tämä eristyneisyyden ja ”mitä jos” -kysymysten tunne voi aiheuttaa paljon ahdistusta... etenkin jos olet kuin minä ja pidät siitä, että langat pysyvät käsissäsi. Tämä on vain asia, jota emme voi hallita.

Tällaisen kriisin aikana äidit ovat entistäkin alttiimpia sairastumaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen tai peri- ja postnataalisiin mieliala- ja ahdistushäiriöihin (PMAD).

Vaikka tilanne on tämä, voit silti tehdä muutamia asioita oman mielenterveytesi tueksi.

1. Surusta luopuminen: anna itsellesi lupa surra kokemusta, jota odotit ja jonka ansaitsit

On täysin sallittua tuntea menetyksen ja petetyksi tulemisen tunnetta. Sinulta todellakin vietiin jotain. Olisit ansainnut vauvakutsusi, vatsan silittelyt ja sen, että kaikki huomioivat jokaisen askeleesi. Et voi esitellä vauvaasi henkilökohtaisesti koko perheellesi ja ystävillesi. Ole vihainen siitä; se on täysin okei. Vasta kun käyt suruprosessin läpi, voit alkaa toipua. Toipuminen auttaa sinua olemaan silti kiitollinen kaikesta siitä, mitä sinulla on ja mitä olet saanut aikaan.

2. Puhu muille tuoreille äideille tai äitiystäville

Minulla on kaksi hyvin läheistä ystävää, jotka ovat tällä hetkellä raskaana. Kummankaan puoliso ei saanut tulla mukaan 20. viikon ultraääneen (joka on se kaikkein tärkein) eivätkä he pääse lääkärikäynneille mukaan. He puhuvat minulle hyvin usein tunteistaan sekä tulevaisuuden peloistaan ja huolistaan. Lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä; kylää tarvitaan myös tämän matkan raskausaikana. Et ole yksin, äiti!

3. Rajoita uutisten seuraamista

Uutiset voivat imeä elämänilon ja energian kenestä tahansa, vaikkei olisi edes raskaana tai juuri synnyttänyt. Puhumattakaan kaikesta väittelystä ja ristiriitaisesta uutisoinnista. Se vain lisää ahdistustasi ja eristäytyneisyyden tunnettasi. Jos sinun täytyy katsoa uutisia tai tunnet siihen pakottavaa tarvetta, rajoita aikaasi ja yritä keskittyä vain yhteen luotettavaan päälähteeseen. Voit myös soittaa neuvolaan tai lääkärille, jos sinulla herää kysymyksiä tai huolia!

4. Hakeudu terapiaan tai etsi vertaistukiryhmä

Terapiassa käymisessä ei ole mitään hävettävää. Olen itsekin hakenut terapiaa useita kertoja elämässäni ja hyötynyt siitä valtavasti. On tärkeää löytää terapeutti, joka on erikoistunut synnytyksen jälkeiseen tai raskauteen liittyvään ahdistukseen ja masennukseen.

https://www.youtube.com/watch?v=fBYYr_kEjmo

5. Anna ahdistuksellesi nimi

Ahdistuksesi asuu sisälläsi ja ottaa sinusta vallan. Se saattaa kuulostaa aivan naurettavalta, mutta ahdistukselle nimen antaminen voi todella auttaa. Kun tunnet noiden tunteiden nousevan sisälläsi, saatat kokea helpotusta sanomalla vaikkapa: ”Rauhoitupa nyt vihdoin, Martta.” Jos jo tämän lukeminen sai sinut hymyilemään, kokeile ihmeessä. Nauraminen lievittää ahdistusta ja saa sinut tuntemaan olosi paljon paremmaksi.

Vaikka tämä saattaa olla hyvin stressaavaa aikaa elämässäsi, muista vain: tämä MENEE ohi. Perheesi pääsee kyllä näkemään tuon pienen aarteen, jonka niin kauniisti ja upeasti toit tähän maailmaan. Jaksamista sinne, ja nauti niistä vauvan kainalohetkistä silloin kun ne ovat käsillä. Voin kertoa, että ne menevät ohi yhtä nopeasti kuin hento kesätuuli...