Unschooling – Kattava opas vanhemmille

Tässä artikkelissa

• Opi kotona Speech Blubs -sovelluksen avulla
• Käsitteen taustalla olevan filosofian avaaminen 
• Miksi unschoolingia kannattaa harkita  
• • Enemmän valinnanvaraa?
• Unschooling-vanhemman rooli 
• Mitä tilastot ja luvut kertovat?
• Vielä muutama sana 

Muuttuvat ajat ja kasvavat tarpeet synnyttävät uusia käsitteitä. Unschooling (kouluvapaus eli omaehtoinen oppiminen) on konsepti, joka haastaa perinteisen ja vakiintuneen koulujärjestelmän. Unschoolingissa tuot ikään kuin pienen luokkahuoneen oman kotisi rauhaan ja mukavuuteen.

Opi kotona Speech Blubs -sovelluksen avulla

Mitä enemmän harjoittelet, sitä enemmän opit! Kokeile Speech Blubs -sovellusta hauskaan ja mukaansatempaavaan kielen oppimiseen yhdessä pienokaisesi kanssa.

Epämuodollisen oppimisen muotona unschoolingissa riittää paljon ymmärrettävää. Pohjimmiltaan tämä kotiopetuksen suuntaus uskoo siihen, että lapsen itsensä valitsemat aktiviteetit ovat paras tapa hahmottaa ja oppia uusia asioita. Unschooling keskittyy siihen, että lapset saavat tarvittavan sivistyksen aitojen elämänkokemusten kautta, kuten leikkimällä, tekemällä kotiaskareita, kehittämällä omia mielenkiinnon kohteitaan ja vaalimalla luontaista uteliaisuuttaan. 

Useimmiten unschooling asettaa lapsen itsensä keskiöön tarjoten yksilöllisempää ja merkityksellisempää kasvatusta. Tämä epätavanomainen opintie herättääkin kysymyksiä perinteisen koulumallin arvosta ja tehokkuudesta, sillä se usein nojaa liikaa ennalta määrättyyn opetussuunnitelmaan ja arvosanakeskeisyyteen. 

https://www.youtube.com/watch?v=cqkYQ-3etxE

Käsitteen taustalla olevan filosofian avaaminen 

”Elän, siis opin”, kirjoittaa Pam Sorooshian kuvatessaan unschooling-elämää. Koska oppiminen on ihmiselle niin luontaista, unschoolingin puolestapuhujat vannovat tämän tavan tuomaan tyydytykseen ja palkitsevuuteen. Koska oppiminen tapahtuu arjessa ikään kuin itsestään, lapsia ei pitäisi joutua jatkuvasti testaamaan sen selvittämiseksi, mitä ja kuinka paljon he ovat oppineet. Se näkyy luonnostaan siinä, miten he soveltavat osaamistaan erilaisissa arjen tilanteissa. 

Unschoolingin perusajatus on, että oppimisen tulisi tapahtua lapselle luonnollisella tavalla. Lähestymistapa antaa uteliaisuudelle ja mielikuvitukselle niille kuuluvan arvon – jotain, mikä usein tuntuu puuttuvan vanhoista vakiintuneista koulumalleista. 

Unschooling pyrkii kunnioittamaan jokaisen lapsen ainutlaatuisuutta ja yksilöllisyyttä. Se soveltuu monin tavoin lapsille, joilla on erilaiset oppimistyylit. Ja aivan kuten lapset saavuttavat kehitysaskeleensa eri iässä, he oppivat eri asioita luonnostaan eri tahtiin. Tässä yhteydessä Albert Einsteinin kuuluisat sanat heräävät eloon:

”Jokainen on nero. Mutta jos arvioit kalaa sen kyvyn perusteella kiivetä puuhun, se elää koko elämänsä uskoen olevansa tyhmä.”

Perinteisillä kouluilla on valitettava taipumus ruokkia lannistavaa huonommuuden tunnetta niissä oppilaissa, jotka eivät mahdu tavanomaisen ”älykkyyden” muottiin.

Miksi unschoolingia kannattaa harkita  

Viime aikoina unschooling on herättänyt paljon kummastusta ja keskustelua. Saatat pohtia, miten kotona oppiminen voisi ikinä korvata perinteisen ja arvostetun tavan käydä koulua. Unschoolingin kannattajat ovat kuitenkin toista mieltä. 

Elämme aikaa, jolloin vanhempien ja lasten välinen kommunikaatiokuilu usein vain kasvaa. Siksi unschooling voi tuntua raikkaalta tuulahdukselta. Siinä vanhemmat ja lapset viettävät luonnostaan enemmän aikaa yhdessä – mikä vahvistaa heidän välistään kiintymyssuhdetta merkittävästi.

Unschoolingin puolestapuhujat väittävät, että suuri osa siitä, mitä perinteisessä koulussa opitaan, ei ole kovinkaan hyödyllistä oikeassa elämässä. Monien mielestä lapset oppivat siellä lähinnä noudattamaan ohjeita, eivätkä koskaan kohtaa tai opi ratkaisemaan ”oikean elämän haasteita”.

Enemmän valinnanvaraa?

Yleinen argumentti on myös se, että kaavamainen koulujärjestelmä ei palvele niitä, jotka kaipaavat vapautta ja valinnanvaraa. Unschooling antaa mahdollisuuden päättää itse mitä, miten ja milloin opiskellaan. Tässä kohdin unschoolingissa sisäistetyt taidot erottuvat edukseen: lapsilla on kestävämpi ja maadoittuneempi mahdollisuus vaikuttaa asioihin. He oppivat selviytymään haastavista arjen tilanteista pelkän monimutkaisten matemaattisten kaavojen ratkomisen sijaan.

Koulua käyvät lapset ovat usein erittäin alttiita ikätovereidensa vaikutukselle, josta vanhemmilla ei välttämättä ole tietoa eikä mahdollisuutta vaikuttaa siihen. Toki kaveripiirin vaikutus voi useimmiten olla lapselle myös terveellistä ja hyödyllistä.

Toisaalta on lukemattomia esimerkkejä tilanteista, joissa vertaispaine on osoittautunut erittäin vahingolliseksi. Samalla kun vanhemmat tekevät päätöksen tavanomaiseen kouluun laittamisesta, unschoolingissa lapset löytävät oman paikkansa monimuotoisemmasta yhteisöstä, johon kuuluu niin nuorempia kuin vanhempiakin ihmisiä. 

Tämän lisäksi lapset voivat usein itse valita ne opettajat ja ohjaajat, joiden kanssa he työskentelevät. Kun perinteisessä opetuksessa vanhemmilla ja lapsilla ei ole juuri sananvaltaa opettajien suhteen, unschoolingissa tilanne on toinen. Perhe voi rauhassa etsiä mentoreita ja valmentajia, joiden kanssa lapsi tekee yhteistyötä. Näin syntyy kestävämpi ja pitkäaikaisempi luottamussuhde.

Unschooling-vanhemman rooli 

Päätös kouluvapauden valitsemisesta voi itsessään tuntua pelottavalta, ja vanhemmilla voi olla huolia siitä, miten selviytyä unschooling-vanhemman roolista. Osa haasteesta liittyykin väistämättä lisääntyneeseen vastuuseen. 

Unschooling-vanhempana toimiminen ei kuitenkaan ole ylitsepääsemättömän monimutkaista. Kyllä, se vaatii vaivannäköä, mutta se on ehdottomasti sen arvoista. Hyväksi vanhemmaksi kasvaminen alkaa siitä, että opit tuntemaan lapsesi kiinnostuksen kohteet. Se, että ymmärrät mistä hän pitää ja mistä ei, ja osoitat aitoa kiinnostusta hänen maailmaansa kohtaan, luo loistavan pohjan.

Lapsen mielenkiinnon kohteisiin tarttuminen on aina suositeltavaa. Ajan viettäminen ja keskusteleminen monenlaisista aiheista on kenties tärkein vanhemman tehtävä. En voi liikaa korostaa lapsen toiminnan herkkää havainnointia. Eikä sovi unohtaa: muistakaa pitää myös hauskaa! 

Mitä tilastot ja luvut kertovat?

Kyselytutkimuksessa, johon osallistui 75 aikuista (iältään 18–49 vuotta), kahta vaille kaikki kokivat, että unschoolingin hyödyt voittivat sen haitat. Lähes 70 % vastaajista koki, että kokemus auttoi heitä kehittymään erittäin motivoituneiksi ja omatoimisiksi yksilöiksi. Se toi heille laajemmat oppimismahdollisuudet, rikkaamman ja eri-ikäisistä koostuvan sosiaalisen elämän sekä suhteellisen mutkattoman siirtymän aikuisuuteen.

On myös yllättävää huomata, että vain harvoilla oli mitään vakavia moitteita unschoolingista. Yli kolmasosa vastaajista sanoi, ettei keksinyt lainkaan huonoja puolia. Lopuilla mainitut harvat haasteet liittyivät ennakkoluuloihin ja ympäröivän yhteiskunnan arvosteluun, jonkinasteiseen sosiaaliseen eristäytyneisyyteen sekä ajoittaisiin vaikeuksiin mukautua ikätovereiden sosiaalisiin tyyleihin. 

Vielä muutama sana 

On täysin sinun ja lapsesi harkinnassa, valitsetteko perinteisen koulupolun vai vähemmän kuljetun tien koulutuksessa. Selvitä myös ensin, millaiset kotiopetusta koskevat lait ja säännöt asuinpaikassasi pätevät, ja jatka pohdintaa sen jälkeen.

Olipa valintanne mikä tahansa, unschooling voi muutamista haasteistaan huolimatta olla upea tapa oppia ja nauttia matkasta. Se voi toimia loistavasti, jos sekä sinä että lapsesi olette aidosti innostuneita tästä kokeilevasta oppimistyylistä. Pähkinänkuoressa avain on oppia elämään saumattomasti yhdessä perheenä menettämättä kuitenkaan yhteyttä ympäröivään maailmaan.