Artikulaatioterapian 7 vaihetta

Tässä artikkelissa

• Artikulaatiohäiriöt: Tärkeimmät asiat ensin . . .
• Artikulaatioterapian 7 vaihetta
• • Vaihe 1: Eristäminen
  • Vaihe 2: Tavut
  • Vaihe 3: Sanat
  • Vaihe 4: Lauseet
  • Vaihe 5: Tarinat
  • Vaihe 6: Keskustelu
  • Vaihe 7: Yleistyminen

Jos lapsellasi on puhevaikeuksia, et luultavasti mieti puheäänteiden tarkkaa fysiologista mekaniikkaa. Jo pelkän yksinkertaisen t-äänteen tuottamiseen vaaditaan paljon: kielen on noustava kitalakeen, äänihuulia ei aktivoida, ja samalla suusta on puhallettava ilmaa äänen muodostamiseksi. Se on monimutkainen prosessi, joka voi häiriintyä monista eri syistä – ja siksi artikulaatioterapiaa tarvitaan. Terapian tavoitteena on korjata ne äänteet, joita lapsesi ei osaa tuottaa oikein tai selkeästi, eli niin sanottu artikulaatiovirhe tai -häiriö.

Jos lapsellasi on vaikeuksia tiettyjen äänteiden kanssa, kyseessä voi olla artikulaatiohäiriö. Tässä on muutamia artikkeleita, joista saat ideoita puheterapiaan ja artikulaatioharjoituksiin. Lataa Speech Blubs -sovellus harjoittelun tueksi.

• Artikulaatioterapia: Kattava opas vanhemmille
• B-äänteen artikulaatioterapia
• H-äänteen artikulaatioterapia
• J- ja TŠ-äänteiden artikulaatioterapia
• L-äänteen artikulaatioterapia
• Ässävian artikulaatioterapia
• M-äänteen artikulaatioterapia
• N-äänteen artikulaatioterapia
• NG-äänteen artikulaatioterapia
• R-äänteen artikulaatioterapia
• S-äänteen artikulaatioterapia
• SH-äänteen artikulaatioterapia
• T- ja D-äänteiden artikulaatioterapia
• V-äänteen artikulaatioterapia

Artikulaatiohäiriöt: Tärkeimmät asiat ensin . . .

Aivan ensimmäiseksi puheterapeutin on selvitettävä, mitä äänteitä lapsi ei pysty tuottamaan oikein, eli toisin sanoen minkälainen artikulaatiohäiriö hänellä on.

Vanhempana pystyt varmasti kuuntelemaan lapsesi puhetta vaikka heti ja kirjoittamaan ylös äänteet, jotka eivät suju aivan oikein. On kuitenkin hyvä muistaa, että tiettyjä äänteitä lapset eivät välttämättä opi kuin vasta 5 vuoden iässä (kuten ärrän), joten osa puheen virheistä on täysin normaaleja kehitysvaiheita.

Puheterapeutti tekee lapselle kartoituksen selvittääkseen, mihin äänteisiin on keskityttävä, mutta myös sen, missä kohtaa sanaa virheet ilmenevät (alussa, keskellä vai lopussa).

• Lisäksi kartoitetaan puheen toistuvia kaavoja:
• Korvaako lapsi äänteen jollakin toisella?
• Yrittääkö hän tuottaa äänteen, mutta se kuulostaa vääristyneeltä tai epäselvältä?
• Jättääkö hän äänteen kokonaan pois?

Puheterapeutti osaa myös kertoa, miten lapsesi pärjää suhteessa muihin samanikäisiin lapsiin ja mitkä äänteet kehittyvät aivan normaalisti.

Artikulaatioterapian 7 vaihetta

Vaihe 1: Eristäminen

Ensimmäinen vaihe artikulaatiohäiriön hoidossa on äänteen eristäminen. Se tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että lapselle vaikea äänne irrotetaan omaksi kokonaisuudekseen. Jos lapsella on esimerkiksi vaikeuksia r-äänteen kanssa, puheterapeutti aloittaa harjoituksilla, joissa keskitytään vain tuohon yhteen äänteeseen. Lapsi toistaa äännettä /r/, /r/, /r/ yhä uudelleen, kunnes saavutetaan riittävä tarkkuus. Sen jälkeen siirrytään seuraavaan vaiheeseen.

Vaihe 2: Tavut

Äänteen harjoittelu tavutasolla tehdään lisäämällä vokaali kohdeäänteen eteen tai perään. Jos harjoiteltava äänne on esimerkiksi s, vokaalin lisääminen tuottaa tavut ”sa”, ”so”, ”si”, ”se”. Jos kohdeäänne on puolestaan p, vokaalin laittaminen äänteen eteen muodostaa tavut ”ap”, ”op”, ”up”.

Vaihe 3: Sanat

Kun lapsi hallitsee tavutason, hänet voidaan siirtää sanatasolle. Tässä vaiheessa äänne sijoitetaan kokonaiseen sanaan oikeaan kohtaan. Jos tavoitteena on esimerkiksi t-äänne sanan alussa, lapselle annetaan toistettavaksi sanoja kuten ”talo”, ”tyttö”, ”tuoli” tai ”tuli”. Jos taas tavoitteena on sanan loppu, voimme käyttää sanoja kuten ”nyt”, ”pupu” tai vastaavia.

Vaihe 4: Lauseet

Kun lapsi osaa sijoittaa sanan lauseeseen, puolet artikulaatioterapian tavoitteista on jo saavutettu! Hienoa!

Voit muodostaa lauseen käyttämällä mitä tahansa sanoja, joissa kohdeäänne esiintyy. Käytä lauseessa mahdollisimman monta kertaa harjoiteltavaa äännettä. Esimerkiksi: ”Pieni pupu puree porkkanaa piilossa.”

Vaihe 5: Tarinat

Tämä ei ole artikulaatioterapian perinteisin vaihe, mutta otan sen mukaan, koska se on loistava keino vanhempien lasten kanssa (koululaiset). Voit pyytää vanhempia lapsia kirjoittamaan omia tarinoita ja sisällyttämään niihin mahdollisimman monta harjoiteltavaa äännettä. Anna heidän lukea tarinat ääneen ja pyydä toistamaan sanat, joita he eivät lausuneet selkeästi tai oikein.

Vaihe 6: Keskustelu

Keskusteluvaihetta on paljon helpompi harjoitella terapiatilan ulkopuolella. Puheterapeutin luona voidaan vaihdella aiheita tai käyttää kuvakortteja keskustelun pohjana. Kotona voit vain käydä aivan tavallisia keskusteluja lapsesi kanssa ja seurata äänteiden tuottamisen johdonmukaisuutta ja yleistymistä arkeen. Jos kuulet virheitä jatkuvasti, kannattaa siitä kertoa puheterapeutille, jotta harjoittelussa voidaan tarvittaessa palata lausetasolle.

Vaihe 7: Yleistyminen

Yleistyminen on artikulaatioterapian viimeinen vaihe! Kun lapsi hallitsee äänteen sana-, lause- ja keskustelutasolla, hän on valmis yleistymiseen. Tässä vaiheessa varmistetaan, että lapsi puhuu selkeästi ja tarkasti kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja ympäristöissä (kuten leikkipuistossa, elokuvissa tai autossa). Jos näin ei vielä ole, puheterapeutti saattaa suositella palaamista keskustelu- tai lausetasolle!

Lataa Speech Blubs -sovellus saadaksesi lisää artikulaatioharjoitusideoita ja tietoa kielen kehityksestä. Jos jokin lapsesi puheessa huolestuttaa, ota mahdollisimman pian yhteyttä puheterapeuttiin arviointia ja tarvittavaa tukea varten!