Järkevä ruutuaika – onko se hyväksi taaperolle?

Jotkut vanhemmat menevät jopa niin pitkälle, että he sanovat ruutuajan haittaavan oppimista. Miksi meidän siis pitäisi kannustaa heitä ”uppoutumaan ruutuihin”?

Kuunnellaanpa, mitä asiantuntijoilla on sanottavaa, jotta voit itse päättää kantasi.

1. American Academy for Pediatrics (AAP) taaperoiden ruutuajasta

”Nykypäivän lapset kasvavat digitaalisen median ympäröiminä, millä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia terveeseen kehitykseen. Tärkeintä on, että vanhemmat toimivat lapsensa ’mediamentoreina’. Se tarkoittaa heidän opettamistaan käyttämään sitä työkaluna luomiseen, yhteydenpitoon ja oppimiseen.”

AAP suosittelee, että vanhemmat asettavat etusijalle luovan, ruuduttoman leikkiajan vauvoille ja taaperoille. Joillakin mediasisällöillä voi olla kasvatuksellista arvoa lapsille noin 18 kuukauden iästä alkaen, mutta on äärimmäisen tärkeää, että ohjelmat ovat laadukkaita:

Vanhemmat voivat asettaa odotuksia ja rajoja varmistaakseen, että lasten mediakokemus on myönteinen. Avainasemassa on median tietoinen käyttö perheessä.

American Academy for Pediatrics

Kouluikäisten lasten ja nuorten kohdalla ajatuksena on tasapainottaa median käyttöä muiden terveellisten tapojen kanssa.

AAP:n suosituksiin kuuluu muun muassa:

• Vältä alle 18 kuukauden ikäisillä lapsilla muuta ruutuaikaa kuin videopuheluita. Niiden 18–24 kuukauden ikäisten lasten vanhempien, jotka haluavat esitellä digitaalista mediaa, tulisi valita korkealaatuisia ohjelmia ja katsoa niitä yhdessä lastensa kanssa auttaakseen heitä ymmärtämään näkemäänsä.
• Rajoita 2–5-vuotiaiden lasten ruutuaika yhteen tuntiin päivässä laadukkaiden ohjelmien parissa. Vanhempien tulisi katsoa mediaa yhdessä lasten kanssa, jotta he voivat auttaa heitä ymmärtämään näkemäänsä ja soveltamaan sitä ympäröivään maailmaan.
• Aseta vähintään 6-vuotiaille lapsille johdonmukaiset rajat median käyttöön käytetylle ajalle ja mediatyypeille, ja varmista, ettei media korvaa riittävää unta, fyysistä aktiivisuutta tai muita terveydelle välttämättömiä toimia.
• Määritelkää yhdessä mediattomia aikoja, kuten päivällinen tai automatkat, sekä mediattomia paikkoja kotona, kuten makuuhuoneet.
• Keskustelkaa säännöllisesti digitaalisesta kansalaisuudesta ja turvallisuudesta, mukaan lukien muiden kunnioittavasta kohtelusta verkossa ja sen ulkopuolella.

2. Maailman terveysjärjestö (WHO) järkevästä ruutuajasta

”Osana laajempaa raporttia vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja unenpuutteen riskeistä alle 5-vuotiailla lapsilla WHO suosittelee, että alle 2-vuotiaille ei sallita lainkaan yksinäistä, passiivista ruutuaikaa, ja 2–5-vuotiaille vain yksi tunti päivässä.”

Toimittajan huomautus: Kuten aina, lasten, jotka käyttävät keveitä tai edistyneitä puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiolaitteita (AAC), tulisi jatkaa niiden käyttöä kaikkina aikoina – ja vuorovaikutteisesti.

3. American Speech-Language-Hearing Association (ASHA) lapsista ja ruuduista

”Opeta passiivisen ja aktiivisen ruutuajan eroa. Passiivista ruutuaikaa on se, kun lapsi katsoo ohjelmaa yksin eikä häntä kannusteta reagoimaan hahmoihin millään tavalla. Aktiiviseen ruutuaikaan kuuluu laitteen käyttäminen videopuhelun soittamiseen tai ohjelman katsominen – tai pelien pelaaminen – yhdessä vanhemman tai huoltajan kanssa, joka viestii lapsen kanssa. Aktiivinen ruutuaika synnyttää kaksisuuntaista viestintää, rohkaisee kielen käyttöön ja osallistaa perheenjäseniä ja ystäviä.”

4. Laillistettu puheterapeutti Stacie Bennett kertoo:

”Työskentelin varhaiskuntoutuksen terapeuttina seitsemän vuotta ennen yksityisvastaanotolleni siirtymistä, ja voin kertoa, että ne lapset, joiden vanhemmat ovat aktiivisesti mukana ja osallistuvat, etenevät terapiassa nopeammin ja saavat nopeampia tuloksia. Nämä vanhemmat pyysivät minulta jatkuvasti edistymistietoja ja asioita, joita he voisivat harjoitella kotona! Se voi tuntua ylivoimaiselta, mutta todennäköisesti teet joitakin niistä harjoituksista, joista aion puhua.”

5. Mitä voit tehdä kotona?

Näiden ideoiden avulla pääset alkuun puheen harjoittelemisessa kotona

• Lue lapsellesi 5–10 minuuttia ennen nukkumaanmenoa. Muista osoittaa esineitä, pyytää lastasi osoittamaan tiettyjä asioita ja esittää kysymyksiä. Tämä vahvistaa hänen kielellistä tuottamistaan (ekspressiivistä kieltä) sekä sitä, mitä hän ymmärtää (reseptiivistä kieltä).
• Kertomoi päivääsi lapsellesi. Käytä yksinkertaista, helposti ymmärrettävää kieltä ja varmista, että mallinnat selkeää ja ytimekästä puhetta. Kun laitat ruokaa, kerro mitä teet (esim. ”äiti sekoittaa keittoa”). Autoa ajaessasi voit sanoa vaikkapa: ”Käännyimme juuri vasemmalle.”
• Pelaa pelejä. Pelien pelaaminen on yksi hauskimmista ja vuorovaikutteisimmista tavoista harjoitella kieltä. Se harjoittaa sosiaalista kieltä, kuten vuorottelua, kykyä noudattaa ohjeita ja tarjoaa runsaasti tilaisuuksia harjoitella puheääniä.
• Vietä aikaa perheen ja ystävien kanssa. Tämä antaa muille lapsesi elämässä oleville ihmisille mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa ja jutella hänen kanssaan. Nämä tilanteet edistävät niiden taitojen siirtymistä arkeen, joiden saavuttamiseksi teette terapeutin kanssa töitä, altistavat lapsesi erilaisille sanoille ja yhteyksille sekä kertovat sinulle, kuinka helposti muut ymmärtävät hänen puhettaan.
• Luo 5 minuutin rutiini Speech Blubsin avulla. Sovellus käyttää oppimisessa ”lapset opettavat lapsia” -lähestymistapaa. Lapsesi voi matkia ikätovereitaan ja saa toisen jännittävän tavan mallintaa sanoja. Lataa Speech Blubs ja aloita harjoittelu nyt!

Kaikissa tässä mainituissa tapauksissa luonnollisesti varoitetaan liiallisen ruutuajan mahdollisista haittavaikutuksista ja todetaan, että se tulisi rajoittaa yhteen tuntiin päivässä. He myös korostavat, että on tärkeää, ettei lasten ruutuaika ole passiivista istumista (”laita päälle ja unohda”), vaan sen tulisi tapahtua vanhempien valvonnassa ja osallistumisella, ja että vanhempien tulisi opettaa lapsia liikkumaan verkossa.

Ensinnäkin Speech Blubs on samaa mieltä ja suosittelee, että vanhemmat, jotka uskovat lapsellaan olevan puhevaikeuksia, varaavat ajan puheterapeutille arviointia varten. Arvioinnin jälkeen vanhemmat saavat kohdennetun listan kotitehtävistä ja harjoituksista. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta päästä puheterapeutille, kokeile 7 päivän ILMAISTA KOKEILUA ja täytä puheterapeutin hyväksymä kartoituskysely saadaksesi henkilökohtaista palautetta lapsesi tilanteesta. Muista myös tarkistaa yllä oleva osio saadaksesi puheterapeutin vinkkejä sen käyttöön.

Lopuksi haluamme myös korostaa, että suosittelemme lämpimästi ohjattua, vanhempijohtoista osallistumista tähän sovellukseen. Sitä ei ole tarkoitettu annettavaksi pienokaiselle ilman valvontaa. Se on paljon hauskempaa ja tehokkaampaa, jos pidät hauskaa yhdessä lapsesi kanssa. JA suosittelemme käyttöä vain 10–15 minuuttia päivässä, mikä mahtuu loistavasti asiantuntijoiden suositusten puitteisiin.