Kuinka valmistautua vanhempainvarttiin

Tässä artikkelissa

• Kymmenen kysymystä, jotka vanhempien tulisi kysyä vanhempainvartissa
• • Jos sosiaaliset suhteet tai kiusaaminen huolestuttavat, vanhemmat voivat kysyä:
  • Jos tarkkaavaisuusongelmat huolestuttavat, vanhemmat voivat kysyä:
  • Jos oppimisvaikeudet huolestuttavat, vanhemmat voivat kysyä:
  • Oppilashuoltoryhmään (Child Study Team) kuuluu vanhempien lisäksi seuraavia ammattilaisia:
  • Ennen jokaisen vanhempaintapaamisen päättymistä vanhempien kannattaa kysyä:
  • Mitkä ovat viisi tärkeintä asiaa, jotka vanhemman tulisi tietää vanhempainvartin jälkeen?
• Mikä aihe usein unohdetaan kodin ja koulun välisessä viestinnässä?
• Mitä kysymyksiä vanhemmat voivat esittää havaitakseen oppimisvaikeudet mahdollisimman varhain?
• • Jos sinä tai koulun henkilökunta uskotte lapsesi tarvitsevan lisätukea ja -palveluita koulussa, seuraava askel on pyytää arviointia 504-tukisuunnitelmaa tai yksilöllistä opetussuunnitelmaa (IEP) varten

Suosittelen, että vanhemmat tekevät muistiinpanoja ja pyytävät selkeän toimintasuunnitelman jokaisen tapaamisen päätteeksi. On tärkeää, etteivät vanhemmat lähde tapaamisesta ennen kuin he ymmärtävät seuraavat askeleet lapsensa yksilöllisten tarpeiden turvaamiseksi. 

Kymmenen kysymystä, jotka vanhempien tulisi kysyä vanhempainvartissa

Jos sosiaaliset suhteet tai kiusaaminen huolestuttavat, vanhemmat voivat kysyä:

• ”Tuleeko poikani hyvin toimeen ikätovereidensa kanssa?”
• ”Otetaanko hänet mukaan ohjatun toiminnan tai vapaa-ajan aikana?”
• ”Onko hänellä yksi tai kaksi ystävää, joiden seurassa hän tuntee olonsa mukavaksi?”
• ”Mihin toimiin ryhdytään, jotta hänen suhteitaan ikätovereihin voitaisiin tukea?”

Jos tarkkaavaisuusongelmat huolestuttavat, vanhemmat voivat kysyä:

• ”Osallistuuko tyttäreni luokkakeskusteluihin ja yhteiseen toimintaan?”
• ”Keskittyykö hän oppitunneilla ja osallistuuko hän opetukseen ja annettuihin tehtäviin?”
• ”Vaikuttaako hän vajoavan omiin ajatuksiinsa, vai häiritseekö hän aktiivisesti opetusta?”
• ”Mitä keinoja käytätte ohjataksenne hänet takaisin tehtäviensä pariin?”
• ”Mitkä ovat lapseni vahvimmat ja heikoimmat oppiaineet?”
• ”Voisitko antaa esimerkkejä näistä vahvuuksista ja heikkouksista?”
• ”Onko tiettyjä aineita, joissa tyttäreni vaikuttaa olevan tarkkaavaisempi ja innokkaammin mukana oppimisessa?”
• ”Mitä ehdotat, että teemme hänen tarkkaavaisuutensa parantamiseksi?”
• Pystyykö hän aloittamaan ja saattamaan tehtävän loppuun ilman apua?”
• Toimiiko hän paremmin, kun tehtävä jaetaan helpommin hallittaviin osiin?” 
• Ymmärtääkö hän, miten tehtävissä edetään sujuvasti ja tehokkaasti?”
• Osaako tyttäreni hallita yllykkeitään ja ajatella ennen kuin toimii?”
• ”Oletko niin huolissasi hänen tarkkaavaisuudestaan, että olisi syytä järjestää moniammatillisen tukitiimin tapaaminen?”
• ”Pitäisikö lapselle mielestäsi tehdä arviointi, jotta ymmärtäisimme tarkkaavaisuusongelmien syyt?”

Jos oppimisvaikeudet huolestuttavat, vanhemmat voivat kysyä:

• ”Mitkä ovat poikani vahvimmat ja heikoimmat oppiaineet?”
• ”Voisitko kertoa esimerkkejä hänen vahvuuksistaan ja heikkouksistaan?”
• ”Miten hänen oppimistaan ja osaamistaan arvioidaan?”
• ”Palauttaako hän kotitehtävänsä ajoissa?”
• ”Minkä tasoisia hänen läksynsä ovat?”
• ”Vaikuttaako hän valmistautuneelta pikkukokeisiin ja kokeisiin?”
• ”Miten hän suoriutuu näistä kokeista ja testeistä?”
• ”Onko hänen luokassa osoittamansa osaamisen ja koemenestyksen välillä ristiriitaa?”
• ”Mitä mukautuksia tai apuvälineitä (kuten laskinta tai oikolukuohjelmaa) hän voi käyttää tehtävien tekemiseen luokassa?”
•  ”Millaista lisäapua tai -tukea suosittelet tällä hetkellä mainitsemiesi huolten ratkaisemiseksi?”
• ”Missä vaiheessa moniammatillinen tukitiimi kutsutaan koolle keskustelemaan lapseni tilanteesta ja nykyisestä suoriutumistasosta?”

Moniammatilliseen tukitiimiin (Child Study Team) kuuluu vanhempien lisäksi seuraavia ammattilaisia:

• Luokanopettaja tai aineenopettaja
• Koulupsykologi
• Rehtori
• Erityisopettaja
• Puheterapeutit

Ennen jokaisen vanhempaintapaamisen päättymistä vanhempien kannattaa kysyä:

• ”Milloin tapaamme uudelleen keskustellaksemme näistä tänään esiin nousseista huolista ja käydäksemme läpi lapseni edistymistä?”

Mitkä ovat viisi tärkeintä asiaa, jotka vanhemman tulisi tietää vanhempainvartin jälkeen?

1. Nykyinen oppimisen ja suoriutumisen taso
2. Sosiaalisen ja akateemisen osallistumisen taso luokassa
3. Vastaavatko kotitehtävät ja koetulokset luokassa tehtyjä havaintoja
4. Havaitseeko opettaja sosiaalisia, tarkkaavaisuuden tai oppimisen haasteita?
5. Mitä vanhemmat voivat tehdä yhteistyössä koulun kanssa auttaakseen lastaan kokemaan onnistumisia

Mikä aihe usein unohdetaan kodin ja koulun välisessä viestinnässä?

Avoimen yhteydenpidon ylläpitäminen kodin ja koulun välillä unohtuu usein. Juuri kodin ja koulun välisen yhteistyön kautta vanhemmat ja opettajat voivat toimia tiiminä. Vanhempien on oltava ajan tasalla. Heidän on ymmärrettävä lapsensa vahvuudet ja haasteet sekä osattava puolustaa lapsensa etua. Tekemällä yhteistyötä opettajien kanssa vanhemmat saavat tietää, mitä keinoja he voivat soveltaa kotona tukeakseen koulussa tarvittavien taitojen kehittymistä. Kodin ja koulun välisen kuilun kaventaminen on paras tapa auttaa lapsia saavuttamaan koko potentiaalinsa.

Mitä kysymyksiä vanhemmat voivat esittää havaitakseen oppimisvaikeudet mahdollisimman varhain?

Vanhemmat tarkkailevat lapsiaan joka päivä vuosia ennen kouluikää. He viettävät eniten aikaa lastensa kanssa. He huomaavat ensimmäisinä, jos lapsella on sosiaalisia haasteita, ahdistusta, tarkkaavaisuuspulmia tai oppimisvaikeuksia. Heillä ei välttämättä ole nimeä havainnoilleen, mutta he aistivat, että jokin ei ole aivan kohdallaan. Kirjassani The ABC’s of Learning Issues käsitellään yksityiskohtaisesti 24 erilaista oppimisvaikeutta sekä käyttäytymispiirteitä, joita vanhemmat saattavat huomata lapsessaan.

Vanhemmat voivat esittää kysymyksiä ja tunnistaa mahdollisia oppimisvaikeuksia varhain hakeutumalla yhteistyöhön kyseisen osa-alueen asiantuntijoiden kanssa. Jos esimerkiksi epäilet lapsellasi olevan äänteiden tuottamisen tai ääntämisen vaikeuksia taikka auditiivisen hahmottamisen vaikeuksia, käänny puheterapeutin puoleen. Jos epäilet sosiaalisten taitojen vaikeuksia, sosiaalista ahdistusta tai valikoivaa puhumattomuutta (selektiivistä mutismia), hae apua lapsipsykologilta. Jos taas epäilet oppimisvaikeutta, keskustele luokanopettajan kanssa ja pyydä virallisen arvioinnin tekemistä.

Varhainen puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta lapset voivat selviytyä sosiaalisista, tarkkaavaisuuden ja oppimisen haasteista. Vanhemmat ovat lastensa parhaita puolestapuhujia. Heiltä vaaditaan kysymysten esittämistä, opastuksen hakemista ja tarvittavan tuen sekä palveluiden järjestämistä.

Jos sinä tai koulun henkilökunta uskotte lapsesi tarvitsevan lisätukea ja -palveluita koulussa, seuraava askel on pyytää arviointia 504-tukisuunnitelmaa tai yksilöllistä opetussuunnitelmaa (IEP) varten

Yhdysvaltalainen 504-tukisuunnitelma tarjoaa koulutasoista tukea (lapsen omassa koulussa) auttaakseen kuromaan umpeen eroja koulumenestyksessä. Tämä suunnitelma mahdollistaa kevyemmän tuen oppilaille, joilla on tiettyjen kriteerien mukaisia oppimis- ja tarkkaavaisuusvaikeuksia.

504-suunnitelmassa määritellään, miten lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastataan erilaisten mukautusten, joustoerottelujen ja muiden tukitoimien avulla. Näillä toimenpiteillä pyritään poistamaan oppimisen esteitä.

504-suunnitelman avulla lapsi voi opiskella yleisopetuksen ryhmässä koko päivän ja osallistua perusopetuksen opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Luokanopettaja, erityisopettaja, lukemisen asiantuntijat, puheterapeutit, toimintaterapeutit ja muut ammattilaiset tuovat tarvittavat materiaalit suoraan luokkahuoneeseen ja työskentelevät oppilaan kanssa siellä.

IEP (yksilöllinen opetussuunnitelma) puolestaan laaditaan varmistamaan, että lakisääteisesti määritellyn vamman tai erityisvaikeuden omaava lapsi saa erityisopetusta ja siihen liittyviä tukipalveluita. Tyypillisesti lapsilla, jotka tarvitsevat opetussuunnitelman mukauttamista, on IEP eikä vain 504-suunnitelma. Joillekin lapsille asetetaan virallinen diagnoosi, joka takaa oikeuden IEP-suunnitelmaan.

Kuten aiemmin todettiin, ei ole yhtä ainoaa oikeaa kysymyslistaa vanhempainvartteihin, mutta vanhempien on erittäin hyödyllistä valmistella kysymyksiä etukäteen ennen virallisia koulutapaamisia. Suosittelen tekemään muistiinpanoja ja sopimaan selkeästä toimintasuunnitelmasta jokaisen tapaamisen päätteeksi. On tärkeää, etteivät vanhemmat poistu tapaamisesta ennen kuin seuraavat askeleet lapsen yksilöllisten tarpeiden turvaamiseksi ovat täysin selvillä.