Artikulaation ja fonologisen prosessoinnin vertailu

Kun puhumme puheen tyypillisestä kehityksestä, keskusteluun nousevat usein artikulaatio ja fonologinen tietoisuus. Onkin tärkeää ymmärtää, että sille, miksi lapsi ei puhu tai miksi hänen puheensa epäselvyys (se, kuinka paljon kuulija ymmärtää) vaivaa, on monia syitä – ja fonologinen prosessointi on yksi niistä. 

Mitä enemmän harjoittelette, sitä paremmin taidot siirtyvät arkeen! Kokeile Speech Blubs -sovellusta hauskoihin ja innostaviin harjoitushetkiin lapsesi kanssa.

Äännevirheet ja puhehäiriöt voidaan jakaa fonologisiin häiriöihin ja artikulaatiohäiriöihin. Huomaathan, että puheen häiriöiden oikea diagnosointi on ensiarvoisen tärkeää, sillä fonologisten ja artikulaatiohäiriöiden kuntoutusmenetelmät poikkeavat toisistaan. 

https://www.youtube.com/watch?v=G-chx6_NCp0

Artikulaatiohäiriöstä on puolestaan kyse silloin, kun lapsella on vaikeuksia tuottaa tiettyä äännettä (tai äänteitä). Tilanne korjataan harjoittelemalla virheellisesti ääntyvää äännettä tai äänteitä. Esimerkiksi lapsi saattaa asettaa kielensä väärään kohtaan r-äännettä muodostaessaan, jolloin r-äänne kuulostaa erilaiselta kuin sen kuuluisi.

Jos lapsellasi on artikulaatiohäiriö, hän:

• kokee vaikeuksia muodostaa ja tuottaa tiettyjä puheäänteitä oikein (esim. hän saattaa lispata, jolloin s-äänne suhahtaa tai korvautuu toisella äänteellä);
• ei välttämättä kykene tuottamaan tiettyä äännettä lainkaan (hän ei esimerkiksi osaa muodostaa r-äännettä ja sanoo ”kotti” sanan ”kortti” sijaan tai ”jaha” sanan ”raha” sijaan). 

Voit harjoitella tiettyjä äänteitä artikulaatioterapian avulla:

• Artikulaatioterapia: Kattava opas vanhemmille
• B-äänteen artikulaatioharjoitukset
• H-äänteen artikulaatioharjoitukset
• J- ja TS-äänteiden artikulaatioharjoitukset
• L-äänteen artikulaatioharjoitukset
• Ässävian ja lispaamisen artikulaatioharjoitukset
• M-äänteen artikulaatioharjoitukset
• N-äänteen artikulaatioharjoitukset
• NG-äänteen artikulaatioharjoitukset
• R-äänteen artikulaatioharjoitukset
• S-äänteen artikulaatioharjoitukset
• SH-äänteen artikulaatioharjoitukset
• T- ja D-äänteiden artikulaatioharjoitukset
• V- ja W-äänteiden artikulaatioharjoitukset

Fonologiset häiriöt ovat monimutkaisempia, sillä ne ovat lapsen puheessa toistuvia kaavoja eli malleja, joilla hän yksinkertaistaa äänteiden tuottamista. Esimerkki tästä on sanan viimeisen äänteen poisjättäminen. Lapsi saattaa sanoa ”kiss” sanan ”kissa” sijaan tai ”tuo” sanan ”tuoli” sijaan. Useimmilla lapsilla, joiden puhe on erittäin epäselvää, on fonologinen häiriö, sillä heidän puhettaan leimaavat toistuvat virheelliset äänneprosessit.

Lapsella voi olla fonologinen häiriö, jos hän:

• osaa tuottaa äänteen oikein irrallaan, mutta käyttää sitä sanassa väärässä kohdassa tai korvaa sillä toisen äänteen (esimerkiksi lapsi käyttää t-äännettä k-äänteen sijasta ja sanoo ”tissa” sanan ”kissa” sijaan);
• tekee virheitä tiettyjen äänteiden kanssa vain tietyissä sanoissa (hän saattaa esimerkiksi osata k-äänteen sanassa ”kuppi”, mutta jättää sen pois sanassa ”kukka” ja sanoo ”ua”). 

Fonologisten prosessien häiriöt -taulukko:

Fonologinen prosessi

Kuvaus

Esimerkki

Frontaalisointi eli etistyminen

suun takaosassa tuotettava äänne korvataan etuäänteellä

”tato” sanan ”katto” sijaan, ”tana” sanan ”kana” sijaan

Velaarisoituminen eli takistuminen

suun etuosassa tuotettava äänne korvataan taka-äänteellä

”kato” sanan ”talo” sijaan

Sananloppuisen konsonantin deleetio

sanan viimeisen konsonantin poisjättäminen

”ku” sanan ”kuu” tai ”kissa” sijaan (loppuäänteen kato)

Konsonanttiyhtymän reduktio eli supistuminen

konsonanttiyhtymän (esim. kaksi peräkkäistä konsonanttia) yksinkertaistaminen yhdeksi äänteeksi

”peli” sanan ”speili” tai ”lusikka” sanan ”skruuvi” yhteydessä / ”puna” sanan ”juna” sijaan (tai ”kotti” sanan ”kortti” sijaan)

Heikon tavun deleetio

painottoman/heikon tavun poisjättäminen sanasta

”vissio” sanan ”televisio” sijaan

Liukuminen (Gliding)

äänteiden /r/ ja /l/ korvautuminen puolivokaaleilla /j/ tai /v/

”jasi” sanan ”lasi” sijaan, ”vaha” sanan ”raha” sijaan

Pysäyttäminen (Stopping)

jatkuvan äänteen korvaaminen klusiililla (katkoäänteellä)

”tatu” sanan ”satu” sijaan

Reduplikaatio

tavujen toistaminen

”tuttu” tai ”vava” sanan ”vauva” sijaan

Ennen vokaalia tapahtuva soinnillistuminen

soinnittoman konsonantin korvaaminen soinnillisella konsonantilla

”bussi” sanan ”pussi” sijaan

Sananalkuisen konsonantin deleetio

sanan ensimmäisen konsonantin poisjättäminen

”ena” sanan ”nena” (nenä) sijaan

Epenteesi (lisä-äänteen tulo)

ylimääräisen vokaalin lisääminen kahden konsonantin väliin

”pelano” sanan ”plano” sijaan tai ”kulasi” sanan ”klasi” sijaan

On tärkeää tietää, että lasten puheen kehitykseen kuuluu täysin normaaleja artikulaatio- ja fonologisia virheitä. 2 vuoden iässä vieraan kuulijan tulisi ymmärtää lapsen puheesta noin 50 %, 3 vuoden iässä 75 % ja 4 vuoden iässä puheen tulisi olla vieraalle kuulijalle 100-prosenttisen ymmärrettävää (ASHA).