Puheterapian arvioinnit ja testit

Kun lapselle haetaan puheterapiaa ja arviointia, useimmat vanhemmat haluavat tietää, millaisiin testeihin lapsi osallistuu, milloin tutkimuksiin kannattaa hakeutua ja miten löytää puheterapeutti. Tässä blogikirjoituksessa esittelemme erilaisia testejä, joita lapsellesi saatetaan tehdä, sekä kerromme, milloin ja miten arviointi tulisi toteuttaa. 

Test of Preschool Vocabulary (TOPV)

Test of Preschool Vocabulary (TOPV) mittaa lapsen kykyä tunnistaa ja käyttää yksittäisiä sanoja, jotka edustavat eri sanaluokkia ja erilaisia peruskäsitteitä, kuten esineitä, tapahtumia ja kokemuksia. Sanat esitetään vaikeusjärjestyksessä siten, että ne etenevät tutuista sanoista ja käsitteistä vieraampiin (wbspublish.com). 

TOPV jakautuu ekspressiiviseen (mitä lapsi osaa tuottaa suullisesti ja kirjallisesti) ja reseptiiviseen sanavarastoon (mitä sanoja lapsi ymmärtää). TOPV-testiä käytetään 2–5 vuoden ja 11 kuukauden ikäisille lapsille. Testi auttaa:

• Tunnistamaan lapset, joilla on puhutun kielen häiriöitä
• Arvioimaan varhaisia semanttisia taitoja
• Vertaamaan ymmärtävää ja tuottavaa sanavarastoa
• Seuraamaan kielellisen kuntoutuksen edistymistä
• Tekemään tutkimusta

Clinical Evaluation of Language Fundamentals (CELF)

CELF-testistä on useita eri versioita lapsen iän mukaan. Riippumatta lapsen ikäryhmästä testin rakenne on pääpiirteissään sama. Ohjeet voivat muuttua ja osatestien vaikeustaso mukautuu iän mukaan. Puheterapeuttina tämä on yksi lempitesteistäni, koska se tarkastelee kielellisten taitojen jokaista osa-aluetta erittäin kattavasti. CELF sisältää useita osatestejä, jotka antavat syvällisen kuvan lapsen kielellisistä taidoista: käsitteet ja ohjeiden noudattaminen, sananrakenne, ekspressiivinen sanavarasto, lauseiden toistaminen, lauserakenne, peruskäsitteet, lauseiden muistaminen kontekstissa, sanaluokat ja fonologinen tietoisuus.

CELF-testit alkavat leikki-iästä ja jatkuvat aina aikuisuuteen asti. Testi tehdään lapselle tai nuorelle, jos hänellä on vaikeuksia muodostaa lauseita, palauttaa mieleen kuultua tietoa, noudattaa monivaiheisia ohjeita tai hallita sanavarastoa.

Comprehension Assessment of Spoken Language (CASL)

CASL tarkastelee kielellistä prosessointia ja kielellisiä tietoja. Sitä voidaan käyttää jo 3-vuotiailla lapsilla ja aina 21 vuoden ikään saakka. Testin hieno puoli on se, että se vastaa moniin erilaisiin arviointikysymyksiin, kuten puheterapian tarpeeseen, erityisopetuksen tarpeeseen, kielellisen viivästymän tai häiriön tunnistamiseen sekä kielellisten taitojen mittaamiseen toista kieltä opettelevilla.

Goldman-Fristoe Test of Articulation (GFTA-3)

GFTA on testi, joka tarkastelee artikulaatiotaitoja eli toisin sanoen sitä, miten lapsi tuottaa äänteitä, tavuja, sanoja, lauseita ja puhetta keskustelussa. Sitä voidaan käyttää 2-vuotiaasta aina 21-vuotiaaksi asti.

GFTA-testissä on hienoa se, että sen tekeminen kestää vain 15–20 minuuttia, joten se sopii erinomaisesti pienille lapsille, joiden keskittymiskyky ei riitä pidempiin testeihin. GFTA sisältyy arviointiin todennäköisesti silloin, jos lapsesi on kouluikäinen eikä puhu selkeästi.

Oral and Written Language Scales (OWLS)

OWLS tarkastelee sitä, miten hyvin lapsi osaa kirjoittaa kieltä ja muodostaa lauseita suullisesti. Lapsen taitotasosta riippuen se voi kestää 40 minuutista kahteen tuntiin. Testi voidaan tehdä jo 3-vuotiaille, vaikka en suosittele sitä ennen kuin lapsi osaa muodostaa kieltä ja alkaa kirjoittaa kirjaimia.

OWLS-testissä lasta pyydetään täydentämään tarina puheterapeutin näyttämän kuvan perusteella. Tarinasta arvioidaan loogista etenemistä, hyvää sanaston käyttöä, välimerkki- ja oikeinkirjoitusvirheitä sekä ikätasoista kielioppia. Lisäksi muodostetaan lauseita annettujen sanastosanojen (määritelmien) pohjalta.

Peabody Picture Vocabulary Test (PPVT)

Peabody Picture Vocabulary Test, uudistettu painos (PPVT-R) "mittaa yksilön reseptiivistä (kuultua) sanavarastoa amerikanenglannissa ja antaa samalla nopean arvion kielellisestä kyvykkyydestä tai oppimisvalmiuksista" (Dunn ja Dunn, 1981). PPVT-R on suunniteltu 2½–40-vuotiaille. PPVT-R:n englanninkielinen versio koostuu 175 sanastotehtävästä, joiden vaikeustaso kasvaa vähitellen. Lapsi kuuntelee testaajan sanoman sanan ja valitsee neljästä kuvasta sen, joka parhaiten kuvaa sanan merkitystä.

PPVT-testissä on myös ekspressiivinen osio, jossa lapsen on nimettävä hänelle näytetty kuva. Nämäkin sanat muuttuvat vaikeammiksi testin edetessä.

Screening Test for Developmental Apraxia of Speech (STDAS)

STDAS on arviointimenetelmä, jolla selvitetään, ovatko lapsen reseptiivisen kielen taidot paremmat kuin ekspressiivisen kielen taidot. Jos lapsi ymmärtää huomattavasti enemmän kuin kykenee ilmaisemaan, se on keskeinen merkki mahdollisesta puheen apraksiasta. Jos tällainen ero havaitaan, puheterapeutti tekee lapselle lisätutkimuksia tarkan diagnoosin saamiseksi. Apraksia on oraalimotorinen puheen häiriö, joka vaikuttaa kykyyn muuntaa mielessä olevat puheaikeet motorisiksi liikkeiksi, mikä tekee puheen tuottamisesta rajallista ja työlästä. Käytännössä lapsi ei saa tuotettua niitä sanoja, joita hän ajattelee mielessään. 

STDAS kestää noin 15 minuuttia ja sitä voidaan käyttää 4–12-vuotiaille lapsille. 

Test of Language Development (TOLD)

TOLD muistuttaa CELF-testiä. Se on testi, joka tarkastelee lapsen kykyä ymmärtää ja tuottaa kieltä. TOLD-testit on myös suunnattu tietyille ikäryhmille. Esimerkiksi TOLD-Primary on tarkoitettu pienille lapsille. TOLD-testistä on olemassa myös versio, jota voidaan käyttää nuorille ja nuorille aikuisille. 

TOLD-testi voi kestää 40 minuutista kahteen tuntiin. Testauksen kesto riippuu pitkälti lapsesi taitotasosta sekä siitä, onko hänellä kognitiivisia tai tarkkaavaisuuden haasteita, jotka voivat tehdä testaamisesta vaativampaa. 

Milloin hakeutua puheterapeutille?

Me Speech Blubsilla olemme kirjoittaneet useita blogeja siitä, milloin lapsen puheen kehitykseen kannattaa hakea apua. Sen sijaan, että toistaisin kaiken uudelleen pitkässä tekstissä, tärkein neuvoni puheterapiaa pohtiville on: luota omaan vaistoosi. Sinä tunnet lapsesi parhaiten. Jos epäilet ongelmaa, hae apua. Jos ammattilainen arvioi lapsen ja toteaa hänen kehityksensä olevan "täysin ikätasoista", saat ainakin mielenrauhan. Jos hän taas tarvitsee tukea, hän saa tarvitsemansa avun. 

Luota vaistoosi. Sinä tunnet lapsesi parhaiten!

Miksi puheterapiaan?

Eräs vanhempi kysyi meiltä, miksi lapsi tulisi viedä terapiaan. Lapsen ohjaamiseen puheterapiaan on useita syitä:

1. Viivästynyt puheen tai kommunikaation kehitys
2. Puhe on epäselvää tai ikätovereiden, perheenjäsenten ja ystävien on vaikea ymmärtää sitä
3. Lapsi ei käytä eleitä tai jokeltelua kommunikoidakseen
4. Vähäinen katsekontakti tai puutteet sosiaalisissa taidoissa
5. Heikot kirjallisen kielen taidot
6. Vaikeudet tiedon käsittelyssä – joko kirjoitetun tai puhutun
7. Muistivaikeudet

Jos lapsellasi esiintyy mitä tahansa edellä mainituista haasteista, suosittelen lämpimästi pyytämään neuvolasta tai lääkäriltä lähetteen puheterapiaan. 

Puheterapeutin vastaanotolle pääsyssä saattaa hyvinkin olla jonotusaikaa. Voit kuitenkin ladata Speech Blubs -sovelluksen ja aloittaa puhe- ja kielitaitojen harjoittelun heti. Se on laadukasta ruutuaikaa, jonka parissa lapsesi pääsee harjoittelemaan riimittelyä, sanavarastoa, artikulaatiota, sosiaalisia taitoja ja suun motoriikkaa. Lapsen mahdollisesta diagnoosista riippumatta tämä sovellus auttaa puheen oppimisessa ja hiomisessa!